Opiskelua koskevat säännöt

Yleisiä sääntöjä


Myöhästyminen tunnilta 

Oppitunnit aloitetaan työjärjestyksen mukaisesti ajallaan. Mikäli opiskelija myöhästyy tunnilta, luokkaan ei vain ”törmätä” sisään, vaan oveen koputetaan ensin, avataan sitten ovi ja pyydetään anteeksi myöhästymistä. Poikkeuksena tästä säännöstä on aamuhartaus, jonka aikana luokkaan ei tulla sisään, vaan opiskelija odottaa aamuhartauden loppumista oven ulkopuolella. Luokan ovi lukitaan aamuhartauden ajaksi ja avataan aamuhartauden jälkeen. 

Opiskelurauha tunneilla

Oppitunnit rauhoitetaan opiskelemiselle. Tämä tarkoittaa kännyköiden ja muiden pikaviestinten laittamista offline-tilaan ja keskittymistä kunkin tunnin opetukseen: teknisiä laitteita käytetään tunnilla vain opiskeluun! Poikkeuksista sovitaan opettajan kanssa etukäteen ennen tunnin alkua. 


Myös turhaa liikkumista ja hälinää luokassa tulee välttää: esimerkiksi kuulumisten vaihtaminen, kahvien keittäminen ja WC-käynnit hoidetaan oppituntien ulkopuolella. Oppitunneilta poistutaan kesken kaiken vain puhumalla asiasta ensin opettajan kanssa. Mikäli sinulla on jokin elämäntilanteeseen tai terveyteen liittyvä seikka, joka edellyttää poikkeamista yllä olevista säännöistä, keskustele opettajan kanssa etukäteen. 

Muita yleiseen viihtymiseen liittyviä asioita 

Kaikkien opistolaisten viihtyvyyden ja opiskelurauhan edistämiseksi on hyvä muistaa, että…


Lisäksi tulee huomioida, että…

Osallistuminen opintojaksoille

Itserekisteröityminen

Opiston kursseilla ja opintojaksoilla on käytössä itserekisteröityminen. Itserekisteröitymisellä tarkoitetaan sitä, että opiskelijat rekisteröityvät kunkin opiskelujakson kursseille itsenäisesti Moodlessa. Käytännössä tämä tehdään kirjautumalla Moodleen, etsimällä sieltä lukujärjestyksen mukainen kurssi ja klikkaamalla rekisteröitymisnappulaa. Opiskelijoiden tulee rekisteröityä kursseille aikatauluun merkittyinä ajankohtina.

Osallistuminen kuunteluoppilaana

Halutessaan opiskelija voi osallistua opintojaksolle myös kuunteluoppilaana, jolloin hän saa osallistumismerkinnän (OS), mutta ei suoritusta. Osallistumismerkintä ei kerrytä tutkintoa eikä opintopisteitä, mutta opiskelijalta ei myöskään edellytetä suoritusvaatimusten täyttämistä. Ainoastaan läsnäolovelvoitteesta on pidettävä kiinni, jotta oppimistilanteiden luonne ei kärsi. 


Opettajat antavat summatiivisen arvioinnin lisäksi kursseista myös formatiivista palautetta. Osa kursseista on rakennettu myös opintojaksoiksi, joissa kertynyttä osaamista arvioidaan vasta viimeisen opintojaksoon kuuluvan kurssin kohdalla numeraalisesti. 

Läsnäolovelvoite ja poissaolot

Päätoimisen opiskelijan opinnot ovat lähiopintoja, joihin liittyy läsnäolovelvoite, joka saattaa vaihdella kurssikohtaisesti. Pääsääntöisesti opiskelijan on oltava läsnä vähintään 70% kurssin oppitunneista saadakseen hyväksytyn suorituksen: alle 70% läsnäolo kurssilla johtaa hylättyyn suoritukseen. Moodlen sähköisessä kurssikuvauksessa tätä läsnäolovelvoitetta on kuitenkin saatettu nostaa tai merkitä joitakin kurssin oppitunteja pakollisiksi kurssin suorittamisen kannalta. Läsnäolo kurssien ensimmäisillä tunneilla on aina pakollista. Pois voi olla vain erittäin painavista syistä, ja poissaolosta tulee aina ilmoittaa etukäteen, sillä uuden kurssin ensimmäisellä tunnilla tarkistetaan kurssin osallistujat sekä esitellään kurssin osaamistavoitteet, sisällöt, suoritusvaatimukset ja arviointiperusteet. Intensiivikursseilla läsnäolovelvoite on 25 tuntia. 


Opinto- tms. tukea nostavan opiskelijan tulee olla läsnä vähintään 25 oppitunnilla viikossa voidakseen nostaa etuuksia kyseiseltä viikolta. Opistolla on velvollisuus tiedottaa Kansaneläkelaitosta opiskelijan poissaoloista. 


Opettajat valvovat läsnäolovelvoitteen täyttymistä. Huomaa, että myöhästyminen tunnilta merkitään osallistumisena vain toiselle kaksoistunneista. 


Poissaoloja on kahdenlaisia: luvallisia poissaoloja ja luvattomia poissaoloja. Luvallinen poissaolo on joko sairauspoissaolo tai tapahtuu joko kurssin opettajien (lyhyt poissaolo) tai opettajien ja rehtorin luvalla (päivää pidemmät poissaolot). Äkillisiä sairauspoissaoloja lukuun ottamatta opiskelijan on poikkeuksetta sovittava opettajien kanssa siitä, miten menetetyt tunnit korvataan. 


Poissaolojen luokittelu on sikäli tärkeä, että opettajalla ei ole velvollisuutta auttaa opiskelijaa kyseisten tuntien korvaamisessa, niihin liittyvän tehtävän suorittamisessa tai menetetyn kurssisisällön opiskelemisessa, mikäli kyse on luvattomasta poissaolosta. 


Kaikista poissaoloista on ilmoitettava ensi tilassa täyttämällä Ilmoita poissaolo -lomake Moodlen viestikeskuksessa. Lomakkeen lähettämisen myötä tieto välittyy kaikille opettajille. Lisätieto-kenttään voit halutessasi kirjoittaa tarkempia tietoja poissaolostasi, mutta älä liitä viestiin mitään sellaista, minkä haluat säilyvän yksityisenä. Mikäli viestikeskuksen poissaolotoiminnon käyttäminen ei ole mahdollista, opiskelija voi ilmoittaa poissaolosta lähettämällä tekstiviestin niille opettajille, joiden tunneilta hän joutuu olemaan pois. 

Osaamistavoitteet

Kursseihin ja opintojaksoihin liittyy osaamistavoitteita, jotka on yksilöity kurssin sähköisessä kurssikuvauksessa Moodlessa. Tutustu tavoitteisiin, sillä kurssien suoritusvaatimukset ja arviointi liittyvät niihin. Osaamistavoitteet on määritelty osaamisverbien avulla (vrt. kurssikuvauksissa esiintyvä lause “Kurssin päätyttyä opiskelija osaa…”), ja niiden tarkoituksena on ohjata oppimistasi. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista sinulle tulisi kertyä kurssin myötä. 

Laajuus ja työmäärä

Kurssien ja opintojaksojen laajuutta ilmaistaan opintopisteillä. 60 opintopistettä vastaa koko lukuvuoden työmäärää (1600 tuntia työtä). Näin ollen yksi opintopiste vastaa laskennallisesti noin 27 tunnin työtä, joka jaetaan Suomen teologisella opistolla useimmiten noin 16 lähiopetustuntiin ja 10-11 tunnin itsenäiseen opiskeluun. 


Opettajat laskevat opiskelijoiden jaksokohtaisen työmäärään ennen uuden jakson alkua järjestettävässä suunnittelupalaverissa. Kuorman tuntu on kuitenkin aina yksilöllinen ja oppijoita on monenlaisia. Mikäli oma työkuormasi tuntuu liian suurelta, pyydä apua opettajalta tai opinto-ohjaajalta. Oletko ymmärtänyt oikein, mitä tehtävänannossa pyydettiin tekemään? Onko sama työ mahdollista tehdä kevyemmin? 


Kurssien suorittaminen ja uusiminen

Opintojaksojen suoritusvaatimukset löytyvät Moodlen sähköisistä kurssikuvauksista.

Kaksi suoritusmahdollisuutta

Opiskelijalla on kaksi yritystä suorittaa opintojaksoon liittyvät yksilötehtävät ja -tentit hyväksytysti. Muita kuin yksilötehtäviä ja -tenttejä ei voida uusia kurssin päättymisen jälkeen. 


Ensimmäinen yritys on kurssikuvauksessa mainittu varsinainen suorituspäivä riippumatta siitä, saiko opiskelija tentin tehtyä tai työn valmiiksi määräaikaan mennessä. Toinen yritys on opiston määrittelemä uusintapäivä. Uusintapäivät ajoittuvat ensimmäisen ja toisen jakson kurssien osalta kolmannen jakson alkuun ja kolmannen ja neljännen jakson osalta seuraavan lukuvuoden alkuun. 


Edellä mainitun lisäksi valmistuville opiskelijoille on järjestetty erikseen uusintapäivä kolmannen jakson kurssien osalta keväälle. Valmistuvien opiskelijoiden ei kuitenkaan ole mahdollista uusia neljännen jakson kursseja keväällä, vaan heidän täytyy ilmoittautua uusintapäivään seuraavan lukuvuoden alussa ja valmistuminen siirtyy automaattisesti. Uusintapäivien tarkat ajankohdat löytyvät opistokalenterista. 

Uusintapäivään ilmoittautuminen

Tehtävän tai tentin suorittamisesta uusintapäivänä ei tarvitse sopia erikseen opettajan kanssa. Uusintapäivään pitää kuitenkin ilmoittautua erikseen, jotta opettajat osaavat varautua uusintaan. Ensimmäisen ja toisen jakson kurssien uusintapäivään ilmoittaudutaan tyypillisesti helmikuun alussa, kolmannen ja neljännen jakson kurssien uusintapäivään lukuvuoden lopussa, ja valmistuvien opiskelijoiden uusintapäivään toukokuun alussa. Tarkat ilmoittautumisajankohdat selviävät opistokalenterista. 


Ilmoittautuminen uusintapäivään tehdään vain ja ainoastaan Moodlessa (ilmoittautumiset uusintapäivään). Opettajat eivät ota ilmoittautumisia vastaan sähköpostitse, moodle-viesteinä, keskustelupalstoilla tai suusanallisesti. Kaikkien kurssien uusinnat ilmoitetaan samassa paikassa täyttämällä viestikeskuksesta löytyvä lomake. Kun ilmoittautuminen on vastaanotettu, opettajat lähettävät uusintaan osallistuville tiedon uusinnan toteuttamisesta sähköpostitse. 

Kurssin hylkääminen

Uusintaan ei saa osallistua ilman ilmoittautumista. Näin ollen opiskelija, joka jätti ilmoittautumatta, menettää toisen yrityksensä suorittaa kurssi hyväksytysti. Jos kurssin suoritusvaatimukset eivät tule täytetyiksi varsinaisena suorituspäivänä tai uusintapäivänä, koko kurssi hylätään. Tällöin kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen seuraavana lukuvuonna.

Arvosanat ja arviointi

Opiskelijan osaamista arvioidaan joko numeraalisesti tai suoritusmerkinnällä (S). Opiskelijan on täytettävä kurssi- tai opintojaksokohtaiset suoritusvaatimukset ja läsnäolovaatimus saadakseen arvosanan.

Arvosanat: uusi tutkintorakenne

Uuteen tutkintorakenteeseen kuuluvilla numeraalisesti arvioitavilla kursseilla ja opintojaksoilla arviointi tapahtuu viisiportaisella asteikolla (1-5):


Alin läpäisyarvosana on yksi (1,0) ellei opintojakson/kurssin kuvauksessa ole toisin mainittu. Niin sanottuihin perusopintoihin kuuluvilla opintojaksoilla/kursseilla alin läpäisyarvosana on kaksi (2,0). Tasolla yksi opiskelijalla on suppeaa, jäljittelevää ja tilannekohtaista osaamista, ja hänen voidaan kuvitella selviävän tehtävistään ohjatusti. Tason kolme osaaminen on jäsentynyttä, arvioivaa ja soveltavaa osaamista, ja tason viisi osaamisella viitataan laaja-alaiseen, luovaan ja kehittävään osaamiseen. Tason kaksi osaaminen on puolestaan sellaista, joka ylittää tason yksi kriteerit, mutta ei saavuta tason kolme osaamisen kriteerejä. Edelleen tason neljä osaaminen on sellaista, joka ylittää tason kolme osaamisen kriteerit, mutta ei yllä tason viisi osaamisen kriteereihin.


Edellä mainitun lisäksi käytössä on myös suoritusmerkintä (S), jota sovelletaan lähinnä hengellisen ja ammatillisen kasvun -prosessiin (HAKA-prosessi) kuuluviin kursseihin ja tuntiopettajien opettamiin kursseihin. Suoritusmerkintää ei rinnasteta numeraaliseen asteikkoon, vaan merkintä S tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että opiskelija on suorittanut kurssin hyväksytysti. Siirtymäkauden 2023-2024 jälkeen kurssitilassa kerrotaan tarkemmin, mitkä kriteerit opiskelijan on täytettävä, jotta kurssisuoritus on hyväksytty.

Arvosanat: vanha tutkintorakenne

Vanhaan tutkintorakenteeseen kuuluvilla numeraalisesti arvioitavilla kursseilla arviointi tapahtuu kouluarvosanoin (4-10). Alin läpäisyarvosana on tällöin viisi (5,0) ellei kurssikuvauksessa ole toisin mainittu. Niin sanottuihin perusopintoihin kuuluvilla kursseilla alin läpäisyarvosana on seitsemän (7,0). Tämän arvosanan saaneen opiskelijan voidaan katsoa hallitsevan kurssilla edellytetyt tiedot ja taidot tyydyttävästi. Arvosana kahdeksan (8,0) merkitsee puolestaan hyvää suoritusta. Hyvän arvosanan saanut opiskelija on vain vähäisessä määrin epävarma teknisten termien ja konseptien sisällöistä ja käsittelee vastaanotettuja näkemyksiä suhteellisen pätevästi. Kiitettävät arvosanat yhdeksän (9,0) ja kymmenen (10,0) edellyttävät omaehtoista ja laajaa paneutumista kurssin aiheeseen. Kiitettävän arvosanan saaneen opiskelijan työtä leimaa tietojen ja taitojen vaivattoman hallinnan lisäksi ajattelun kypsyys, itsenäisyys ja omaperäisyys sekä kriittinen ja analyyttinen kyvykkyys.


Suoritusmerkintä (S) vastaa laskennallisesti perusopintokurssin läpäisyarvosanaa (tyydyttävä).

Kurssiarvosanojen korottaminen

Edellä kerrotun (Kurssien suorittaminen) mukaisesti opiskelijalla on yksi mahdollisuus korottaa kurssista saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Korottaminen tapahtuu uusimalla kurssiin liittyvä tai vastaavan opettajan erikseen määrittelemä kirjallinen tehtävä tai tentti opiston uusintapäivänä.  Jos opiskelija haluaa uusia jo hyväksytysti suoritetun kirjallisen tehtävän, on se kirjoitettava merkittäviltä osin uudelleen tai kokonaan uudesta aiheesta. 


Uusi kurssiarvosana muodostuu uusintapäivän tehtävien ja tenttien arvosanoista, eikä opiskelija voi valita uusintasuorituksen jälkeen vanhan ja uuden arvosanan välillä. 

Muutoksenhakuohje

Opiskelijalla on oikeus hakea muutosta saamaansa kurssiarvosanaan sen jälkeen, kun hän on ensin keskustellut asiasta vastaavan opettajan kanssa ja yhteisymmärrystä ei ole syntynyt. Muutosta haetaan lähettämällä apulaisrehtorille vapaamuotoinen selvitys. Apulaisrehtori kutsuu koolle kollegion, joka tarkastelee opiskelijan lähettämää selvitystä, kuulee opettajaa ja antaa lopullisen päätöksensä asiassa kuukauden kuluessa. 

Kirjallisten tehtävien tyypit

Kirjallisten tehtävien tyypit heijastavat lähteiden sisältämän tiedon käsittelyn tasoja: referoiminen on alin taso, analysoiminen edellyttää jo enemmän itsenäistä ajattelua ja tiedon yhdistelyä sekä päätelmiä, ja tutkiminen sisältää tutkimusasetelman luomista, kysymyksen muotoilua sekä siihen vastaamista. Ylemmät tasot rakentuvat alempien päälle, joten tutkielma edellyttää sekä referoinnin että analysoinnin taitojen hallitsemista. 


Lisäksi on mahdollista teettää muunlaisia tehtäviä, jotka opettajan täytyy erityisen huolellisesti määritellä, koska ne eivät nojaa edellä mainittuihin tehtävätyyppeihin. Opettajan tehtävänanto on aina ensisijainen määrittelijä, myös arviointiperusteiden suhteen - lue siis huolellisesti kunkin kurssin tehtävänannot ja noudata niitä!

Referaatti

Referaatti on omin sanoin esitettyä tekstiä lähdetekstin pohjalta. Se ei lisää alkuperäiseen ajatukseen mitään eikä ota siihen kantaa, vaan pyrkii ainoastaan esittämään alkuperäisen ajatuksen mahdollisimman selkeästi, uskollisesti ja tiiviisti. Se on siis lyhyempi kuin lähdeteksti; tehtävänannon sanamäärää on noudatettava.

 

Referaatti tekstinä rakentuu kokonaisin lausein esitettynä itsenäisesti ymmärrettäväksi, johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Se otsikoidaan lähdetekstin mukaisesti lisäten maininta ”referaatti”, esim. ”Viisaus ennen ja nyt (referaatti)”, ja otsikon alla annetaan lähteen täydelliset tiedot kuten lähdeluettelomerkinnässä. Muutoin tekstiin ei tehdä lähdeviittauksia (sanallisia eikä alaviitteitä), sillä koko teksti on em. lähteestä eikä sisällä mitään muuta, ei myöskään kirjoittajan omaa ajattelua. Kirjoittajan lisäämiä johdanto- tai päätössanoja ei tarvita. 


Referaatilla voidaan mitata Bloomin taksonomian 1- ja 2-tason oppimista (muistaminen, ymmärtäminen) sekä kykyä kirjalliseen ilmaisuun ja tekstin itsenäiseen tuottamiseen. 


Referaatin yleisiä arviointikriteereitä:

Analyysi

Analysoiminen on yleistaito, jota täytyy harjoitella, jotta tutkielman — myös seminaarityön — tekeminen onnistuu. Analyysissa käytetään aineistoa, johon analyysi kohdistetaan. Analyysilla tuotetaan uutta tietoa olemassaolevan tiedon pohjalta; uusi ei tässä tarkoita välttämättä tieteenalallaan uutta tietoa, vaan viittaa olemassolevan tiedon käsittelyyn, yhdistelyyn, vertailuun jne. tavalla, jossa syntyy itse tuotettuja, aineistoon perustuvia päätelmiä. 


Aineisto voi olla teologista tutkimusta tai muuta keskustelua, opiskelijan tai jonkun toisen kokemuksia, käytännön tilanteita, esimerkkitapauksia, tekstiä, kuvaa, saarnaa, väittelyä… Aineisto määritellään tehtävänannossa. Analyysi sopiikin myös monien käytännöllisten aiheiden käsittelemiseen. 


Analyysia voidaan määritellä esimerkiksi sen mukaan, mihin tasolle se kohdistuu: käsiteanalyysi, väitelauseanalyysi, argumentaatioanalyysi tai taustaolettamusten analyysi. Analyysi voi olla luonteeltaan myös esimerkiksi kuvailevaa, arvioivaa, kriittistä tai vertailevaa. Tämän mukaisesti analyysin lopputuloksena voidaan edellyttää esimerkiksi ilmiön kuvailua, merkityksen määrittelyä, arviointia, vertailua, vahvuuksien ja heikkouksien nimeämistä, tietyn teorian tai käsitteiden soveltuvuutta ja/tai toteutumista. 


Analyysi tekstinä rakentuu johdannosta, jossa esitellään aineisto, analyysitavan tai -menetelmän kuvaamisesta, itse analyysista, johon liittyvät luontevasti myös analyysista nousevat päätelmät, sekä tulosten kootusta esittämisestä tekstinä ja mahdollisesti myös taulukko- tai kuvamuodossa, mikä auttaa kiteyttämään löydökset.

 

Analyysin avulla voidaan mitata 3-, 4- ja 5-tason oppimista (soveltaminen, analyysi, arvioiminen); se voidaan tietoisesti jättää myös esimerkiksi vain 4-tasolle, edellyttämättä arviointia. Jos edellytetään tulosten laajempaa pohdintaa ja esim. niiden soveltamista, tehtävä määritellään tutkielmaksi.


Analyysin yleisiä arviointikriteerejä: 

Tutkielma

Tutkielma rakentaa tutkimusasetelman: esittää tutkimuskysymyksen tai -tavoitteen, aiheen rajauksen ja perustelut, määrittelee menetelmän ja teoreettisen viitekehyksen, esittää tulokset ja vastaa johtopäätöksenä tutkimuskysymykseen. Seminaarityö on tutkielma, ja tätä lajia on syytä harjoitella sitä ennenkin. Tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelija kysymys-vastaus -raamin käyttämiseen myöhemmin itsenäisesti.


Harjoitteluvaiheessa on syytä antaa mahdollisimman tarkka tutkimuskysymys ja määritellä, mitä tutkimusasetelman osilta vaaditaan. Aineisto, menetelmä ja taustateoria nimetään tai annetaan (lähes) valmiina. Jos edellytetään esimerkiksi sovellusten etsimistä, tämä kirjoitetaan tutkimuskysymyksiin. 


Tutkielma sopii tehtäväksi silloin, kun opiskelijalla on jo kykyä hahmottaa jotain kokonaisuutta itsenäisesti, etsiä lähteitä ja soveltaa oppimaansa. Tutkielma ei käsittele niinkään laajoja kokonaisuuksia, vaan harjaannuttaa kohdentamaan ja rajaamaan käsittelyä ja ajattelua jonkin tietyn kysymyksen ympärille. Tutkielman voi rakentaa myös jonkin käytännöllisen kysymyksen ratkaisemisen ympärille; tällöin se sisältää ratkaistavan ongelman määrittelyn, taustoittamisen alan kirjallisuudesta käsin ja näistä ratkaisuvaihtoehtojen nostamisen, näiden arvioinnin ja soveltamisen sekä lopuksi itsearvioinnin. 


Tutkielman avulla voidaan mitata 4-, 5- ja 6-tason oppimista (analysoiminen, arvioiminen, luominen). Mitä väljemmin määritelty tehtävä on, sitä enemmän se edellyttää itsenäisyyttä ja tieteellisen ajattelutavan ja tutkimusasetelmien hallintaa. 


Tutkielman yleisiä arviointikriteerejä:

Muita tehtävätyyppejä

Opettaja voi antaa pedagogisen harkintansa mukaan myös muunlaisia oppimistehtäviä, kirjallisia tai muun muotoisia. Näissä sovelletaan ja yhdistellään edellä lueteltuja tehtävätyyppejä erilaisiin toteutustapoihin. 


Muita tehtäviä voivat olla  esimerkiksi:

Kirjallisten tehtävien formaatti

Kirjallisten tehtävien muotoilussa noudatetaan opiston virallista ohjetta. Muotoilu opetetaan opintojen alussa (Teologia ja tutkimus sekä Tutki ja kirjoita -kurssit). Kirjallisten tehtävien mallitiedosto on ladattavissa Moodlen Viestikeskuksesta. Jokaisen opiskelijan odotetaan käyttävän siinä esitettyjä muotoiluja kirjallisissa töissään.

Tehtävien edellyttämä aika

Lukeminen

Aika, jonka opiskelija käyttää lukutehtävän tekemiseen, riippuu pitkälti siitä, millainen teksti on käsillä. Onko kyseessä kansantajuisesti kirjoitettu yleisteksti, joka sisältää tietoa tutusta aiheesta vai vaativa teksti, joka vilisee erikoissanastoa ja vieraita teemoja? Ajan myötä opiskelija tottuu lukemaan teologista sanastoa, ja tekstistä, joka oli aiemmin vaativa, tulee hänelle yleistekstiin verrattavaa lukemista. 


Yleisteksti

oppikirjamainen ”intressittömyys”, popularisoitu tieto
, henkilökohtaiseen kasvuun tarkoitetut materiaalit


Vaativa teksti


Kirjalliset tehtävät edellyttävät yleensä kaikkien lukutapojen käyttöä. Tenttiin lukeminen edellyttää muistiin painamista, joten se on yhdistelmä pääkohtien hahmottamista ja analyyttista lukemista. 


Opiskelija ei usein hallitse lukutekniikoita vielä ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Tästä syystä silmäileminen ei onnistu. Lisäksi teologinen käsitteistö ja aiheet ovat uusia, mistä johtuen suurin osa teksteistä koetaan vaativina. Näin ollen ensimmäisen vuoden opiskelijan lukunopeudeksi tulisi laskea enintään 7-9 s/h.


Taulukko Raamatun kirjojen lukemiseen kuluvasta ajasta löytyy täältä. 

Kirjoittaminen

Alla oleva taulukko sisältää arvion siitä, kuinka monta sivua eri vuosikurssien opiskelijat kirjoittavat erilaisten tehtävätyyppien edellyttämää tekstiä keskimäärin tunnissa. Tehtävätyypit on kuvattu edellä. Kirjoittamiseen kuluvaan aikaan ei ole laskettu mukaan tehtävän edellyttämää lukemiseen käytettyä aikaa. 


Teologian perusteita opiskeleva kirjoittaa…


Tutkinto-ohjelmassa opiskeleva kirjoittaa…


Kaikki opiskelijoiden työmäärän laskemisessa käytetyt taulukot ovat arvioita, jotka perustuvat opettajien kokemukseen ja tutkimustietoon. Opiskelijoiden oma kokemus lukemistojen ja kirjallisten töiden kuormittavuudesta vaihtelee.

Ryhmätyö

Ryhmätöitä antaessaan opettaja määrittelee, edellytetäänkö ryhmän jäseniltä itsenäisesti kirjoitettuja tekstin osia. Mikäli itsenäistä kirjoittamista edellytetään, koko tuotettavan dokumentin sanamäärä voidaan jakaa ryhmän jäsenten määrällä. Jos taas tehtävän tarkoituksena on johtaa ryhmä ajattelemaan ja kirjoittamaan yhdessä, tehtävä vaatii lisäaikaa. Mitä enemmän todellista ryhmätyöskentelyä edellytetään, sitä enemmän lisäaikaa annetaan. 

Seminaarityö

Alla oleva informaatio koskee opiskelijoita, jotka aloittivat opintonsa ennen lukuvuotta 2023-2024. Opintonsa lukuvuonna 2023-2024 tai sen jälkeen aloittaneet voivat lukea lopputyöstä lisää täältä. 


10 opintopisteen laajuinen seminaarityö kuuluu kolmivuotiseen pastoritutkintoon, ja se tehdään viimeisenä lähiopiskeluvuotena. Seminaarityötä ei voi tehdä päätoimisten opintojen päättymisen jälkeen, vaikka tutkinto olisi kesken. Näin siksi, että onnistunut seminaarityö edellyttää ohjausta, jota opisto ei pysty tarjoamaan muille kuin lähiopiskelijoille. Lukuvuoden ensimmäisen jakson ohjauskurssilla annetaan tarkat ohjeet ja aikataulu työn tekemiseen, valitaan työn aihe ja nimetään sille henkilökohtainen ohjaaja.

Laajuus

Laskennallisesti on kyse 270 tunnin työpanoksesta. Kirjallinen osuus on laajuudeltaan 9 000–12 000 sanaa (n. 30-40 sivua) ilman liitteitä). Projektimuotoisessa opinnäytetyössä, jossa projektityön osuus on merkittävä, raportin sanamäärä voi olla 4500–7500 (n. 15-25 sivua).

Aikataulu

Opiskelija tekee kolme välipalautusta työstön eri vaiheissa. Lisäksi ohjaajalle palautetaan kaksi kokotekstiversiota ennen valmiin työn palautusta. Opiskelija toimittaa työn ohjeiden mukaan kansitettuna opiston kirjastoon ennen lukuvuoden päättymistä ja tutkintotodistuksen saamista.

Ohjaaja

Työlle nimetään opiston henkilökunnasta ohjaaja, jonka työ on sidottu väli- ja kokotekstiversioiden lukemiseen. Ohjaaja antaa palautetta ja kehitysehdotuksia tekstiin. Opiskelija voi pyytää oma-alotteisesti ohjaajalta neuvoja myös yksittäisiin kysymyksiin välipalautusten välillä, mutta pääasiassa ohjaajan työ liittyy tuotetun ja palautteen perusteella muokatun tekstin kommentointiin. 

Vieraskieliset materiaalit

Suomen teologisen opiston pääasiallisena opetuskielenä on suomi. Teologian perusteita ja Seurakuntatyön tutkintoa opiskelevat voivat suorittaa kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat kurssit suomeksi. Samalla suomi on hyvin pieni kieliryhmä ja suomeksi julkaistu teologinen kirjallisuus rajautuu vahvasti suomalaisen kontekstin mukaisesti. Suomen kielellä ei ole julkaistu esimerkiksi moniakaan sellaisia Raamatun kommentaarisarjoja, jotka auttaisivat opiskelijaa Uuden ja Vanhan testamentin tekstien tulkinnassa. Lisäksi opiskelijan on usein mahdotonta päästä suomenkielisen kirjallisuuden avulla kiinni ajankohtaisiin ja merkittäviin teologisiin keskusteluihin. Tästä syystä teologisen opiston kursseilla kannustetaan englanninkielisen kirjallisuuden lukemiseen. Pastoritutkintoa suorittavien sen sijaan odotetaan lukevan englanninkielistä kirjallisuutta.

Tenttivilppi ja plagiointi

Tenttivilppi ja plagiointi ovat rangaistavia tekoja ja niihin puututaan poikkeuksetta. Molemmat ovat rikkeitä, joista rehtori antaa kirjallisen varoituksen. Toistuessaan nämä teot voivat johtaa myös opinto-oikeuden menettämiseen. Lisäksi opiskelijan on aina suoritettava uusiksi ne tehtävät, tentit tai kurssit, joiden yhteydessä todetaan vilpillinen menettely. Epäily tenttivilpistä tai plagioinnista käynnistää aina myös tutkinnan, jossa tarkastellaan opiskelijan aiempia suorituksia: onko vilpillistä toimintaa tapahtunut aiemminkin? 


Tenttivilpillä tarkoitetaan kaikenlaista lunttaamista tentissä. Tenttivilppiä on esimerkiksi muistiinpanojen ja muiden lähteiden käyttäminen verkkotentissä silloin, kun tästä ei ole erikseen sovittu. Opiskelijalla ei ole myöskään lupaa hankkia tenttikysymyksiä etukäteen tietoonsa esimerkiksi edellisvuoden opiskelijoilta. 


Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tuotosten (ajatukset, teksti, kaaviot, tutkimustulokset jne) esittämistä omana ilman asianmukaisia viitteitä, jotka kertovat keneltä ja mistä materiaali on hankittu. Tämän lisäksi lainattu materiaali on aina erotettava selkeästi ja asianmukaisin viittein omasta materiaalista: opiskelija, joka ei hallitse asianmukaisia viittauskäyttäntöjä syyllistyy helposti tahattomaan plagiointiin, joka johtaa oppilastyön hylkäämiseen yhtä lailla kuin tahallinen plagiointikin.

Lainausten ja viittausten merkitsemättä jättäminen

Usein opiskelijat ajattelevat, että plagioinniksi lasketaan vain toisen kirjoittaman tekstin käyttäminen joko sellaisenaan tai vähäisesti muunneltuna ilman asianmukaista lähdeviitettä. Tämä plagioinnin muoto tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelija on löytänyt kirjallisesta tai sähköisestä lähteestä tekstinpätkän, jota hän käyttää joko sellaisenaan tai hieman muunnellen (esim. sanajärjestyksen vaihtaminen tai joidenkin sanojen korvaaminen synonyymeillä) oman tekstinsä osana kertomatta, mistä teksti on peräisin. 

Lainaaminen ilman lainausmerkkejä ja jäljittely 

Plagioinniksi lasketaan kuitenkin myös sellaiset tilanteet, joissa lähdeviite on asianmukaisesti merkitty, mutta joissa raja opiskelijan itsensä tuottaman ja lähteestä lainatun materiaalin välillä ei ole selvä. Näissä tilanteissa lainattu tai viitattu teksti esiintyy edelleen ikään kuin opiskelijan itse kirjoittamana tekstinä, vaikka kyse on toisen tekstin lainaamisesta. 


Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sanatarkat lainaukset, joita ei ole asianmukaisesti merkitty lainausmerkein tai sisennyksellä (ns. blockquote) sekä toisen kirjoittaman tekstin muuntelu oman tekstin osaksi esimerkiksi sanajärjestystä tai joitakin sanoja vaihtamalla. 


Ensimmäisessä tapauksessa opiskelija on tehnyt suoran lainauksen kertomatta lukijalle, että kyseessä on suora lainaus. Näin ollen hän esittää koko tekstin lukijalle itse muotoilemanaan ja kokonaan omin sanoin kirjoitettuna referaattina lainauksen sijasta. Jättämällä lainausmerkit merkitsemättä opiskelija väittää, että vain lainatun tekstin sisältämä ajatus on peräisin toiselta, vaikka kyseessä on suora lainaus ja kokonaan toisen muotoilema teksti! Opiskelijan tulisikin ymmärtää, että toisen tekstin sisältämien ajatusten lisäksi myös toisen kirjoittama teksti on suojattua: hän valitsi kyseiset sanamuodot ja ilmaisun tavat! Tästä syystä suorat lainaukset on esitettävä aina joko lainausmerkeillä tai sisennyksellä (ns. blockquote) erotettuna opiskelijan omasta tekstistä.


Jälkimmäinen tapaus on monelle opiskelijalle hankalampi hahmottaa, vaikka kyseessä on periaatteessa sama asia kuin edellisessä kohdassa: opiskelija ilmaisee nostaneensa ajatuksen jonkin toisen kirjoittajan työstä, mutta ei kerro, että tosiasiassa hyödyntää myös tämän kirjoittamaa tekstiä. Paperilla tämä plagioinnin muoto voisi näyttää vaikka seuraavanlaiselta, kun kyseessä on opiskelijan referaatti Kari Kuulan kristillistä etiikkaa käsittelevästä kirjasta (Kuula, Kari. 2004. Hyvä, paha ja synti. Johdatus kristilliseen etiikkaan. Kirjapaja: Helsinki). 


Alkuperäinen teksti:

”Kristillisen erityisetiikan kiistäminen liitetään usein käsitykseen luonnollisesta moraalilaista. Tämän näkemyksen klassinen edustaja oli Tuomas Akvinolainen. Hänen mukaansa on olemassa luonnollinen moraalilaki, jonka jokaisen ihmisen järki kykenee ymmärtämään. Se sanoo ihmiselle, että on tehtävä hyvää ja kartettava pahaa.” (Kuula 2004, 19-20)


Plagioitu teksti: 

Kari Kuula esittää, että erityisen kristillisen etiikan olemassaolo kiistetään usein viittaamalla luonnolliseen moraalilakiin. Kuulan mukaan tämän näkemyksen historiallisesti tärkein edustaja on Tuomas Akvinolainen, joka väitti, että on olemassa luonnollinen moraalilaki, jonka jokaisen ihmisen järki käsittää ja joka kertoo ihmiselle, että on tehtävä hyvää ja vältettävä pahaa (Kuula 2004, 19-20). 


Yllä olevan tekstin kirjoittaja syyllistyy plagiointiin, vaikka hän on merkinnyt lähdeviitteen asiallisesti ja kertonut viittaavansa Kuulaan. Näin siksi, että opiskelijan teksti on vähäisesti muunneltu toisinto Kuulan alkuperäisestä tekstistä: opiskelija on kertonut viittaavansa Kuulan ajatuksiin, mutta tosiasiassa hän on jäljentänyt lähes orjallisesti tämän kirjoittaman tekstin. 


Opiskelija ei olisi syyllistynyt plagiointiin, mikäli hän olisi kirjoittanut vaikkapa näin:

Kuulan mukaan kristillisen erityisetiikan kiistäminen liittyy usein käsitykseen luonnollisesta moraalilaista, joka johtaa kristittyjen sijasta jokaista ihmistä oikeaan elämään (Kuula 2004, 19-20). 


Tekstiä kirjoitettaessa tulisi aina pyrkiä käyttämään omia sanoja. Orjalliseen jäljittelyyn syyllistyminen johtuu usein siitä, että opiskelija ei ole riittävässä määrin sisäistänyt aihetta, josta kirjoittaa. Hän turvautuu kirjoitusprosessin aikana muistiinpanoihinsa, jotka sisältävät eri lähteistä irtileikattuja katkelmia, jotka pakotetaan oman tekstin osaksi leikkaa-liimaa -menetelmällä. 

Itseplagiointi

Edellä mainittujen plagioinnin muotojen lisäksi on olemassa myös niin sanottua itseplagiointia, jossa opiskelija esittää jollakin kurssilla aiemmin tekemänsä työn tai osan siitä uutena kurssisuorituksena. 


Lisätietoa plagioinnista löydät Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston sivuilta. 


Asianmukaiset viittauskäytännöt opetetaan Teologia ja tukimus sekä Tutki ja kirjoita -kursseilla, jotka opiskelijat suorittavat aivan opintojensa alussa. Tiivistelmä viittauskäytännöistä löytyy myös Avain opintoihin -oppaasta, ja jokaisen opiskelijan edellytetään käyttävän siinä mainittuja käytäntöjä kirjallisissa töissään.