Hengellisen ja ammatillisen kasvun (HAKA) prosessi

Koulutukseen hakija kirjoittaa ”kutsumusesseen” hakemuksensa yhteyteen kuvaten sen hetkistä näkemystä omasta kutsustaan. Opintojen alussa hän luo henkilökohtainen kasvusuunnitelma, jossa aloitetaan keskustelu osaamisen kehittämisestä ja hengellisestä sekä ammatillisesta kasvusta opintojen aikana. 

Yksi HAKA-prosessin keskeisistä tavoitteista on kaaviossa mainittu itsereflektiotaitojen kehittäminen: opiskelijalla vahvistuu kyky tarkastella omaa toimintaa ja kehittää sitä. Itsearvioinnin tukena käytämme vertais- ja opettaja-arviointia, jotka yhdessä muodostavat perustan väliarvioinnille ja -keskusteluille (kts. kaavio). Nämä ovat hengellisen ja ammatillisen kasvun prosessin kannalta keskeisiä. Silloin prosessista vastaava(t) opettaja(t) voi(vat) yhdessä opiskelijan kanssa arvioida, missä hän on menossa hengellisen ja ammatillisen kasvun suhteen. Onko jotain korjattavaa tai peräti hälyttävää? Kun arviointi tapahtuu opintojen aikana, voidaan opiskelijalle antaa aikaa korjata asenteitaan tai käyttäytymistään. Loppukeskustelu käydään opintojen lopussa, jonka läpäistyään myös Suomen Vapaakirkon työntekijän tai pastorin valtakirjaa hakevalla opiskelijalla katsotaan olevan riittävät hengelliset ja ammatillista kypsyyttä osoittavat valmiudet koulutuksensa mukaisen valtakirjan saamiseksi. Vapaakirkon työthteyteen aikoville HAKA-prosessin tavoitteet muodostavat osaltaan myös kriteerit valtakirjan myöntämiselle. 

HAKA-prosessiin kuuluu edellä mainitun lisäksi myös useita kursseja ja opintojaksoja, jotka tukevat ammatillisen kypsyyden ja hengellisen kasvun vahvistumista. Erityisesti ensimmäisenä lukuvuotena Teologian perusteet-koulutusohjelmassa opiskelija keskittyy hengelliseen kasvuun Jumalan edessä, Kristuksen seuraajana ja Hengen voimassa. Seurakuntatyön opintoihin kuuluvat HAKA 1 ja HAKA 2-kurssit ja käytönnön harjoittelut vahvistavat opiskelijan käsitystä itsestään hengellisen työn tekijänä. Koulutuksen tavoitteena on, että kaikki opiston tarjoama teologinen koulutus tukee ammatillista kypsyyttä ja hengellistä sekä persoonallista kasvua.

Tavoitteet

Hengellisen ja ammatillisen kasvun edistymistä tarkastellaan opintojen aikana seuraavien tavoitteiden valossa:

1. Hengellinen elämä kunnossa: henkilökohtainen spiritualiteetti muodostunut

Henkilö osoittaa ymmärtävänsä, mitä merkitsee olla Jumalan lapsi. Hän on sitoutunut Kristuksen seuraaja, joka

1. • ymmärtää paikallisseurakunnan merkityksen itsensä kannalta

   • osallistuu säännöllisesti seurakunnan toimintaan

   • toteuttaa hengellisen elämän rutiineja, kuten Raamatun lukemista ja rukousta.

   • osoittaa ymmärtävänsä, että hengellinen elämä näkyy käytännössä elämäntapana ja eettisinä ratkaisuina.

   • ottaa vastuuta omasta sisäisestä kasvusta.

2. Realistinen käsitys itsestä: tunnistaa heikkoutensa ja vahvuutensa
   Henkilö…

   • kykenee oman toimintansa rehelliseen tarkasteluun ja kehittämiseen.

   • tunnistaa kutsumuksensa rakentaa Jumalan valtakuntaa persoonallisten piirteiden, lahjojen, intohimon sekä Jumalan antaman kutsun kautta.

   • luottaa osaamiseensa, mutta ymmärtää myös pystyvyytensä rajat ja osaa toimia sen mukaisesti. Hänellä on siis realistinen käsitys kyvykkyydestään.

3. Psykologinen turvallisuus: henkilön lähellä on helppo ja hyvä olla 

Henkilö…

3. • osoittaa asiaankuuluvaa hienotunteisuutta ihmisiä kohtaan ja arvostaa heitä.

   • puhuu kunnioittavasti, malttaa kuunnella, ei alista eikä jyrää muita.

   • käyttää voimakasta ilmaisua, kuten korotettua ääntä, toisen keskeyttämistä tai vaientamista silloin ja vain silloin, kun se on tilanteen turvallisuuden kannalta tarpeen.

   • osoittaa kykenevänsä asettamaan terveet rajat suhteessa toisiin ihmisiin ja kunnioittaa toisen rajoja.

4. Rakentava toiminta ryhmätilanteissa

Henkilö…

4. • kykenee säätämään omaa käyttäytymistään tilanteen niin vaatiessa.

   • säilyttää soveliaan käytöksen myös vaikeissa keskusteluissa.

   • ei omalla puheellaan ja esiintymisellään aiheuta riitoja ryhmässä eikä hajoita sen yhteyttä.

   • pystyy nostamaan keskusteluun myös mahdollisia konfliktin aiheita rakentavasti, on konfliktitilanteissa läsnä vetäytymättä ja hyökkäämättä.

   • reagoi rakentavasti kritiikkiin.

   • arvostaa muiden mielipiteitä ja ajatuksia ja ilmaisee omia ajatuksiaan yhteisissä keskusteluissa.

5. Yleinen elämänhallinta kunnossa

Henkilö…

5. • osoittaa täsmällisyyttä ja vastuuntuntoisuutta.

   • pysyy sovitussa aikataulussa ja saattaa aloittamansa työt loppuun.

   • on ajoissa tapaamisissa ja muissa vastuutehtävissä.

   • huolehtii henkisestä, fyysisestä ja hengellisestä hyvinvoinnistaan.

Edellä mainittujen viiden HAKA-tavoitteen lisäksi Suomen Vapaakirkon valtakirjaprosessiin osallistuvia opiskelijoita koskee vielä kuudes tavoite:

6.  Vapaakirkolliset ydinnäkemykset omaksuttu
    Henkilö…

• on juurtunut Vapaakirkkoon ja sen teologiseen ja historialliseen jatkumoon.

• on identifioitunut Vapaakirkon työntekijäkuntaan.

• on omistautunut seurakunnan tehtävälle maailmassa

HAKA-prosessi käytännössä

Valmistautuminen HAKA-prosessiin

HAKA-prosessin perusta luodaan Teologian perusteet -koulutuksessa ennen kuin henkilö aloittaa varsinaisen työntekijäkoulutuksen. Teologian perusteet -koulutuksen Elämä kristittynä -opintojakso luo ja vahvistaa hengellisen elämän hoitamiseen liittyviä käytänteitä (rukous, Raamatun lukeminen, seurakunnan tärkeys, opetuslapseus). Teologian perusteet -ohjelman lopussa opiskelija hakee tutkinto-ohjelmaan. Tähän hakuun liittyy useita omaa persoonaa, kutsua ja osaamista reflektoivia tehtäviä (videotodistus, kutsumusessee, arvio omasta suoriutumisesta opinnoissa) sekä paikallisen seurakunnan antama suositus. 

Myös lähtötasotentin kautta työntekijäkoulutukseen tulevilta edellytetään samoja reflektoivia tehtäviä, ja myös heidän hengelliseen ja ammatilliseen kasvuun liittyvä osaamisensa varmistetaan etukäteen. 

HAKA-prosessi ensimmäisen lukuvuoden aikana

Orientaatioviikko (elokuu)

• HAKA-prosessin tavoitteiden esitteleminen

• HAKA-prosessin sisältö molempien lukuvuosien osalta

• HAKA-portfolion esittely ja ohjeet portfolion tekemiseen 

HAKA I-kurssin suorittaminen (elo–toukokuu)

• Kurssi alkaa elokuussa lukuvuoden alussa. Pääosa lähiopetustunneista on syyslukukaudella, jolloin kullakin viikolla on yksi 90 min oppitunti.

• Sisällön painopistealueet:

  • HAKA-tavoitteiden omaksuminen

  • Kutsumus käsitteenä: yleinen ja välitön kutsumus, eri selitysmalleja

  • Seurakunta- ja seurakuntaelämä-käsitteiden omaksuminen seurakuntatyön näkökulmasta

  • Ammatti-identiteettiin tutustuminen 

  • Itsereflektiotaitoihin perehtyminen 

• Tehtävät:

  • Aloitustehtävä: HAKA:n tavoitteita koskeva kasvusuunnitelma (elokuu-syyskuu)

  • Itsereflektiotehtävät kurssin aikana (kutsumus, ammatti-identiteetti, kompetenssit, käyttäytyminen)

  • Lopputehtävä: reflektio kasvusuunnitelman toteutumisesta koko vuoden osalta. Opiskelija esittää reflektionsa osana väliarviointikeskustelua (toukokuu)

• Väliarviointikeskustelu (toukokuu):

  • Opiskelija täyttää itsearviointilomakkeen sekä vertaisarviointilomakkeet opiskelijatovereistaan. Myös opettajat täyttävät arviointilomakkeet kustakin kurssille osallistuvasta opiskelijasta. Lomakkeen kysymykset käsittelevät HAKA-prosessin tavoitteita. Lomakkeista saatavaa tietoa käytetään väliarviointikeskustelun pohjana. Väliarviointikeskustelu on opiskelijan ja 1-2 opettajan välinen keskustelu. Sen tarkoitus on osoittaa, onko opiskelijan hengellinen ja ammatillinen kasvu  HAKA-tavoitteiden mukaista, vai onko tarve muutoksille ja korjauksille. Keskustelu käsittelee mm. seuraavia aiheita: 

    • • Kykeneekö opiskelija arvioimaan toimintaansa realistisesti?

      • Osaako hän kohdata ihmiset asiaankuuluvalla tavalla?

      • Osoittaako hän rakentavaa ryhmätyökykyä?

      • Pystyykö hän ottamaan vastaan palautetta?

      • Pysyykö hän sovituissa aikatauluissa?

      • Tekeekö hän työnsä sovitusti?

Harjoittelu 1:n suorittaminen (tammi–toukokuu)

• Kuvaus erillisessä dokumentissa

HAKA-prosessi toisen lukuvuoden aikana

Orientaatioviikko (elokuu)

• HAKA-prosessin tavoitteet kerrataan

• HAKA-prosessin sisältö työntekijäkoulutuksen 2. lukuvuoden osalta

• Ammatillisen portfolion esittely: ohjeet portfolion tekemiseen

HAKA II-kurssin suorittaminen (elo–toukokuu)

• Kurssi alkaa elokuussa lukuvuoden alussa. Pääosa lähiopetustunneista pidetään kevätlukukaudella,jolloin kullakin viikolla on yksi 90 minuutin oppitunti.

• Sisällön painopistealueet:

  • Itsensä johtaminen

  • Työetiikka: rajat, raha, yksityinen ja julkinen minä, lepo

  • Persoonallisuus työvälineenä

  • Psykologisen turvallisuuden kehittäminen

  • Käyttöteoria seurakuntatyössä

  • Työelämävalmiudet

• Tehtävät:

  • Aloitustehtävä: HAKA:n tavoitteita koskeva kasvusuunnitelma koko lukuvuodelle (elokuu)

  • Itsereflektio kutsumuksesta ja työntekijäosaamisesta. Tehdään H2:n jälkeen (helmi–maaliskuu)

  • Lopputehtävä: Ammatillisen portfolion esittäminen auditoriossa (toukokuu)

    • Portfolio sisältää seuraavia aiheita:

      • • Opintojen aikana tapahtuneen hengellisen ja ammatillisen kasvun kuvaaminen => millaista kasvua opiskelijalle on tapahtunut hänen omasta näkökulmastaan

        • Omien vahvuuksien ja kasvukohtien, kutsumuksen sekä ammatillisen valmiuden kuvaaminen

        • Käyttöteorian esittäminen

    • Portfolio laaditaan sellaiseen muotoon, että se palvelee työnhakua ja vahvistaa työnhakutaitoja. Portfolio voi auttaa opiskelijaa työllistymään opintojen jälkeen.

Harjoittelu 2:n suorittaminen (syys–joulukuu)

• Kuvaus erillisessä dokumentissa

Henkilöarviointi (syys- lokakuu)

Henkilöarviointi on ulkopuolisen tahon tekemä arviointi opiskelijan soveltuvuudesta. Se antaa arvokasta tietoa opiskelijan vahvuuksista ja kehityskohteista koskien hengellistä työtä. Arviointi keskittyy mm. henkilön luotettavuuteen ja turvallisuuteen, motivaatioon ja sitoutumiseen, sekä työpersoonallisuuteen ja persoonallisuuden piirteisiin. Substanssiosaamista henkilöarvioinnilla ei mitata. 

• • Luotettavuuden ja turvallisuuden arviointi liittyy mm. tiimityö- ja vuorovaikutustaitoihin

  • Motivaation arviointi arvioi niitä tekijöitä, jotka ohjaavat henkilön käyttäytymistä sekä lisäävät tai vähentävät hänen motivaatiotaan, sitoutumistaan ja energisyyttään työssä

  • Työpersoonallisuuden arviointi antaa tietoa mm. henkilön työskentelytavoista ja toimintatyyleistä sekä yleisestä kulttuurisesta sopivuudesta hengelliseen työhön. Kulttuurista sopivuutta arvioidaan esimerkiksi arvojen ja normien sisäistämisen sekä käyttäytymisen kautta. Kulttuurinen sopivuus on tärkeää työhön sopeutumisen ja työssä jaksamisen kannalta. Kulttuurinen sopivuus ei tarkoita sitä, etteivätkö erilaiset persoonallisuudet voisi soveltua hengelliseen työhön.

Loppukeskustelu (toukokuu)

Loppukeskustelun tarkoitus on selvittää,  onko opiskelijalla riittävät hengelliset ja ammatillista kypsyyttä osoittavat valmiudet hengelliseen työhön siirtymiseksi ja koulutuksensa mukaisen valtakirjan saamiseksi. Loppukeskustelu pohjautuu väli-, harjoittelu-, henkilö-, itse-, opettaja- ja vertaisarviointeihin, sekä credon tehtäviin. Siinä on läsnä opiskelijan lisäksi 1-2 opettajaa. Loppukeskustelun jälkeen opiskelija saa suosituskirjeen, jossa kuvataan opiskelijan hengellistä elämää ja ammatillista kypsyyttä. 

Miten HAKA-prosessia arvioidaan?

HAKA-prosessin arviointi tapahtuu prosessin aikana ja lopussa. Se perustuu pääosin opiskelijan ja opettajan välisiin keskusteluihin jonka pohjana ovat prosessin aikana tehdyt itsearviointitehtävät, henkilöarviointi, sekä vertais- ja opettajan arvioinnit. Näissä keskusteluissa opiskelija ja opettaja yhdessä toteavat, mihin suuntaan prosessi on menossa ja mihin asioihin pitää erityisesti kiinnittää huomiota. Opettajan tekemät huomiot saattavat johtaa toimenpiteisiin siloin, jos opiskelijan toiminta on selvästi ristiriidassa HAKA-prosessin tavoitteiden kanssa. Arvioinnin apuna käytämme ns. liikennevalomallia, jossa vihreä valo tarkoittaa kasvun suunnan olevan kunnossa. Punainen valo tarkoittaa, että puheena oleva HAKA-prosessin kohta vaatii välittömiä toimenpiteitä. Keltainen valo kertoo, että tarvittavat toimenpiteet on aloitettu. 

HAKA-prosessiin liittyy myös osaamisperusteisesti arvioitavia tehtäviä. Näitä ovat esimerkiksi itsereflektiotaitoihin liittyvät tehtävät. Prosessia ei kuitenkaan arvioida numeroarvosanalla, vaan opintojen lopussa opiskelja saa opettajalta suosituskirjeen, jossa kuvaillaan prosessin onnistumista opiskelijan hengellisen ja ammatillisen kasvun näkökulmista.