Proseminaarityö

Yleistä

Proseminaarityö on seurakuntatyön tutkinnon pakollinen osa, jota ilman opiskelija ei voi valmistua tai edetä pastoritutkintoa suorittamaan. Se on tieteellinen tutkielma, joka valmistetaan opettajan ohjauksessa ja esitelmöidään kanssaopiskelijoille seurakuntatyön opintojen toisena vuonna. Proseminaarityö ja siihen liittyvä esitelmä toimivat samalla kypsyysnäytteenä. 

Proseminaarityön tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillisia valmiuksia — kykyä tutkia ja ajatella itsenäisesti sekä kykyä kirjoittaa ja viestiä selkeästi. 

Proseminaarityön kirjoittaminen aloitetaan toisen lukuvuoden ensimmäisen periodin aikana. Silloin käynnistyvät opintojaksot määrittelevät, minkälaisen työn opiskelija voi toteuttaa, sillä proseminaarityön ohjaaminen tapahtuu näiden opintojaksojen puitteissa. 

Työn laajuus ja muoto

Proseminaarityö on 15-20 sivun mittainen tieteellinen tutkielma, jossa käytetään akateemiset standardit täyttävää kirjoitusasua ja viittauskäytäntöjä. Työ on rakenteeltaan seuraavan kaltainen:

1. Kansilehti, tiivistelmä ja sisällysluettelo

2. Johdanto (2-3 sivua)

   • aiheen ja tutkimuksen merkityksen esittely

   • aikaisempi tutkimus

   • tutkimuskysymys tai kysymykset

   • aineiston ja menetelmän esittely

   • näkökulma

3. Asialuvut (12-15 sivua)

   • sisällönmukainen otsikointi

   • taustaluku ja analyysiluvut

4. Yhteenveto (1-2 sivua)

   • yhteenveto ja johtopäätökset

   • pohdintaa jatkosta

5. Lähdeluettelo (vähintään 10 kirjallisuusviitettä)

6. Mahdolliset liitteet

Prosessin kuvaus

1. Aiheen valinta. Proseminaarityön kirjoittaminen aloitetaan seurakuntatyön opintojen toisen lukuvuoden ensimmäisen periodin alussa. Tällöin proseminaariopiskelijat valitsevat opintojakson, jonka puitteissa he lähtevät kirjoittamaan työtään. Opettajat auttavat opiskelijoita valinnassa esittelemällä valittavia tutkimusaiheita. Proseminaarityö voidaan kirjoittaa vain sellaiselta alalta, jonka metodologiaan opiskelija on jo tutustunut. Opiskelijan valitseman opintojakson opettaja toimii työn ohjaajana ja opintojakson aihepiiri rajaa työn aihetta ja metodologiaa. Esimerkiksi, jos kyseessä on Paavalin teologia -niminen opintojakso, proseminaarityö voidaan kirjoittaa jostakin apostoli Paavalin teologiaan liittyvästä aiheesta. Jos taas kyseessä on Genesis, kosmos ja me -opintojakso, opintojakson teemoihin liittyvä proseminaarityö voi syntyä joko systemaattisen teologian tai eksegetiikan alalta. Ohjaaja auttaa opiskelijaa aiheen rajaamisessa ja tutkimuskysymyksen muodostamisessa. 

2. Tutkimustyö. Tutkimustyö aloitetaan heti aiheen valinnan jälkeen lukuvuoden ensimmäisessä periodissa. Valitun opintojakson muita tehtäviä rajataan proseminaarityötä tekevän opiskelijan osalta siten, että hän voi keskittyä paremmin tutkimiseen ja kirjoittamiseen lukuvuoden kahden ensimmäisen periodin aikana. Useimmiten tämä tarkoittaa sitä, että opintojakson muut kirjoitustehtävät jätetään välistä, mutta opiskelija osallistuu tentteihin. 

3. Esitelmä. Kukin opiskelija pitää proseminaariesitelmän näyttöviikolla heti vuodenvaihteen jälkeen. Esitelmä arvioidaan, ja opiskelija saa sen myötä arvokasta palautetta sekä proseminaarityöstään että esiintymisestään. Palautetta antavat sekä kanssaopiskelijat että opettajat. 

4. Loppuunsaattaminen. Lukuvuoden kaksi viimeistä periodia on varattu proseminaarityön täydentämiselle ja stilisoimiselle. Valmis proseminaarityö on hyvää suomea ja noudattaa tiukasti tieteellisiä käytäntöjä. Töitä, joiden kieliasua ei ole tarkistettu, ei voida luovuttaa arvioitavaksi.  

5. Arviointi. Proseminaarityö luovutetaan arvioitavaksi neljä viikkoa ennen lukuvuoden päättymistä. Arvioinnissa otetaan huomioon myös esitelmästä saatu palaute. Proseminaarityöstä ei myönnetä erikseen opintopisteitä, sillä työ suoritetaan opintojaksojen puitteissa niiden oppimistehtävänä. 

Arviointi

Proseminaarityön arvioijana toimii ohjaajan lisäksi toinen opettaja, jotka päättävät yhdessä työn arvosanan:  

• Erinomainen (5)

  • työstä välittyy innovatiivisuus sekä kyky yhdistää ja soveltaa metodeja ja teoreettisia näkökulmia ilmiön tai asian analyysiin

  • tutkimustulokset on asetettu laajempaan teoreettiseen tai yhteiskunnalliseen viitekehykseen

  • työtä leimaa keskustelevuus

  • kirjallisuutta on runsaasti

• Hyvä (3)

  • ilmiö tai asia on esitelty selkeästi

  • aineiston rajaus on onnistunut

  • metodit hallitaan kohtalaisesti

  • tekninen toteutus pääosin virheetön

  • kirjallisuus on onnistuneesti valittu, mutta suppea 

• Välttävä (1)

  • ilmiön tai asian esittely on puutteellinen

  • tutkielman tekninen toteutus ontuu

  • kirjallisuuden käsittelyssä on vakavia puutteita.

• Hylätty (0)

  • Proseminaarityö ei täytä sille asetettuja perusvaatimuksia. 

Hyväksytyn työn tulee täyttää seuraavat minimivaatimukset:

• kielenhuolto on suoritettu (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit, sanarajat, yksiselitteinen sanajärjestys)

• teksti on akateemiset standardit täyttävää asiatyyliä

• teksti on ymmärrettävää ja avautuu myös sellaiselle henkilölle, joka ei ole tutustunut aihepiiriin aiemmin

• tutkielma etenee tekstin — ei esimerkiksi kaavioiden ja kuvioiden — varassa

• lähdeviittaukset ovat moitteettomat

• lähdeluettelo sisältää vähintään kymmenen kohtaa

Proseminaarityöhön liitetään lyhyt lausunto työn arvioijilta. Mikäli opiskelija on tyytymätön saamaansa arviointiin, hän voi pyytää oikaisua ohjaajalta kirjallisesti. Oikaisupyyntö käsitellään opettajainkokouksessa.