Harjoittelu

Yleistä

Harjoittelu on seurakuntatyön tutkinto-ohjelmaan kuuluvaa opetussuunnitelmassa määriteltyä harjoittelua, jonka laajuus on 20 opintopistettä. Opiskelijat ovat harjoittelunsa aikana Suomen teologisen opiston päätoimisia opiskelijoita ja vastaanottavat opintososiaalisia etuuksia. Harjoittelu jakautuu kahteen harjoittelujaksoon, joista ensimmäinen suoritetaan seurakuntatyön koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden keväällä ja toinen toisen lukuvuoden syksyllä. Harjoittelujakson kesto on molemmissa tapauksissa 15 viikkoa. 

Harjoittelujakson aikana opiskelijat osallistuvat lähiopintoihin opistolla tiistaista torstaihin ja viikoittainen 16 tunnin harjoittelu suoritetaan pääasiassa perjantain ja maanantain välisenä aikana. Poikkeuksen tähän rytmiin muodostaa harjoittelujakson ensimmäinen tutustumisviikko, jolloin opiskelijat ovat harjoittelussa koko viikon (40 tuntia).

Harjoitteluun liittyviä termejä

• Vastaava opettaja on Suomen teologisen opiston opettaja, joka vastaa opiskelijan ja hänen harjoitteluryhmänsä harjoittelun ohjaamisesta sekä huolehtii yhteyksistä harjoittelupaikan ja opiston välillä.

• Harjoitteluohjaaja on harjoittelupaikassa opiskelijan harjoittelua ohjaajava pastori tai seurakuntatyöntekijä, jonka opisto on perehdyttänyt ohjaustehtävään. 

• Harjoitteluryhmä muodostuu opiskelijan kanssa samaan aikaan harjoitteluun eri seurakunnissa osallistuvista opiskelijoista. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu viikoittaisiin tapaamiseen oman harjoitteluryhmän kanssa vastaavan opettajan ohjauksessa. Tapaamiset järjestetään Teamsissä. 

• Harjoittelupaikka on seurakunta, jonka kanssa on tehty harjoittelusopimus.

Harjoittelujen tavoitteet ja suoritusvaatimukset

Seuraavassa kuvataan harjoittelujen tavoitteita ja suoritusvaatimuksia.

Ensimmäinen harjoittelu 

Ensimmäinen harjoittelu suoritetaan seurakuntatyön koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Harjoittelun aikana opiskelija pääsee näkemään ja kokemaan laajasti seurakuntaelämää, arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa seurakuntaelämän todellisuuteen sekä perehtymään seurakuntatyöntekijän tehtävään.

Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa…

1. kertoa seurakunnasta ja sen toiminnoista työympäristönä

2. kuvata seurakuntatyöntekijän keskeisiä tehtäviä ja rooleja sekä työelämän yleisiä pelisääntöjä

3. arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa seurakunnan eri tehtäviin ja rooleihin

4. toimia seurakunnan työntekijän roolissa

Ensimmäistä harjoittelua koskevat seuraavat suoritusvaatimukset: 

Opiskelija…

• laatii henkilökohtaisen osaamisen kerryttämissuunnitelman (HOKS) harjoittelua varten. HOKS tuotetaan vastaavan opettajan ohjauksessa ja palautetaan hänelle ennen harjoittelun alkua. HOKSin tavoitteena on harjoittelun osaamistavoitteiden ja HAKA-prosessin tavoitteiden henkilökohtaistaminen. 

• osallistuu viikoittaisiin harjoittelutapaamisiin oman harjoitteluryhmänsä kanssa Teamsissä 

• opettaa tai saarnaa harjoittelupaikassa harjoittelunsa aikana vähintään kaksi kertaa. Opetusten/saarnojen tulee tapahtua seurakunnan pääasiallisen jumalanpalveluksen lisäksi myös jossakin muussa työmuodossa (esim. lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö jne).

• johtaa ja juontaa harjoittelunsa aikana vähintään kaksi erilaista seurakunnan tilaisuutta. Tilaisuuksien joukossa tulee olla seurakunnan pääasiallisen jumalanpalveluksen lisäksi myös jokin muu työmuoto (esim. lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö jne).

• kirjoittaa kustakin opetus- ja juontovastuustaan reflektion annettujen ohjeiden mukaisesti, ja esittelee vähintään kaksi näistä harjoitteluryhmänsä viikoittaisessa tapaamisessa keskustelun pohjaksi. 

• osallistuu seurakunnan viralliseen kevätkokoukseen ja laatii siitä raportin annettujen ohjeiden mukaisesti. 

• osallistuu mahdollisimman laaja-alaisesti seurakunnan eri palvelutehtäviin ja työmuotoihin ja toimintoihin, ja tekee näistä tarvittavat kirjaukset harjoittelupäiväkirjaan. Palvelutehtäviin ja työmuotoihin tutustumisen tulee sisältää lapsi- ja nuorisotyöhön, lähetystyöhön ja diakoniatyöhön tutustuminen.

• osallistuu kolmeen vanhimmiston kokoukseen

• tutustuu seurakunnan taloushallintoon 

• haastattelee harjoittelun ohjaajaa annetun ohjeistuksen mukaisesti (hengellisen työntekijän keskeisemmät tehtävät ja roolit, työelämän pelisäännöt) ja kirjoittaa haastattelusta lyhyen raportin annetun ohjeistuksen mukaisesti

• osallistuu harjoittelunsa lopussa palautetapaamisen harjoittelun ohjaajan ja vastaavan opettajan kanssa.

• reflektoi osaamisensa kertymistä annetun ohjeistuksen mukaisesti (Korthagenin sipulimalli: kutsumus, ammatti-identiteetti, kompetenssi ja käyttäytyminen) harjoittelun jälkeen yhdessä harjoitteluryhmänsä ja vastaavan opettajan kanssa

Toinen harjoittelu

Toinen harjoittelu tapahtuu seurakuntatyön koulutuksen toisen lukuvuoden syksyllä. Sen pääasiallisena tavoitteena on ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvistaminen. Esillä on keskeisesti myös seurakunnan elinvoimaisuuden teema. Tämän harjoittelujakson aikana opiskelija voi keskittyä selkeämmin jollekin tietylle seurakuntatyön alalle kiinnostuksensa mukaisesti (esim. lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö tai lähetystyö). 

Harjoittelun jälkeen opiskelija osaa…

1. arvioida seurakunnan eri toimintamuotojen merkitystä seurakunnan elinvoimaisuudelle

2. arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa seurakunnan eri tehtäviin ja rooleihin

3. niveltää oman persoonansa ja ammatillisen osaamisensa seurakunnan työntekijän rooliin

Toista harjoittelua koskevat seuraavat suoritusvaatimukset: 

Opiskelija…

• laatii henkilökohtaisen osaamisen kerryttämissuunnitelman (HOKS) harjoittelua varten. HOKS tuotetaan vastaavan opettajan ohjauksessa ja palautetaan hänelle ennen harjoittelun alkua. HOKSin tavoitteena on harjoittelun osaamistavoitteiden ja HAKA-prosessin tavoitteiden henkilökohtaistaminen. 

• osallistuu viikoittaisiin harjoittelutapaamisiin oman ryhmänsä kanssa Teamsissä

• opettaa tai saarnaa harjoittelupaikassa harjoittelunsa aikana vähintään neljä kertaa. Opetusten/saarnojen tulee tapahtua seurakunnan pääasiallisen jumalanpalveluksen lisäksi myös jossakin muussa työmuodossa (esim. lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö jne).

• johtaa ja juontaa harjoittelunsa aikana vähintään neljä seurakunnan tilaisuutta. Tilaisuuksien joukossa tulee olla pääasiallisen jumalanpalveluksen lisäksi myös muita seurakunnan työmuotoja (esim. lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö jne).

• käy vähintään kaksi pastoraaliseen huolenpitoon liittyvää keskustelua harjoittelunsa aikana

• osallistuu toimintaan evankeliumin rajapinnalla harjoittelunsa aikana

• osallistuu harjoittelupaikan viralliseen syyskokoukseen

• kirjoittaa harjoittelupaikan elinvoimaisuuteen liittyvän raportin seurakunnan lehteen annetun ohjeistuksen mukaisesti

• osallistuu harjoittelunsa lopussa palautetapaamisen harjoittelun ohjaajan ja vastaavan opettajan kanssa.

• reflektoi osaamisensa kertymistä annetun ohjeistuksen mukaisesti (Korthagenin sipulimalli: kutsumus, ammatti-identiteetti, kompetenssi ja käyttäytyminen) harjoittelun jälkeen yhdessä harjoitteluryhmänsä ja vastaavan opettajan kanssa

Arviointi

Molemmat harjoittelut arvioidaan erikseen. Opiskelija arvioi omaa suoriutumistaan harjoittelussa yhdessä harjoitteluohjaajan ja vastaavan opettajan kanssa harjoittelujakson lopussa. Opiskelija saa harjoittelusta suullisen, kirjallisen ja numeerisen arvion (asteikko 1-5). 

Ensimmäisen harjoittelun aikataulu 

Elokuu

• Harjoittelun vastaavan opettajan tapaaminen sekä harjoittelun periaatteiden, tavoitteiden, tehtävien ja prosessin läpikäyminen orientaatioviikon aikana.  

• Harjoittelupaikan etsintä alkaa. Opiskelijat saavat ohjeet ja informaatiopaketin harjoittelupaikan etsintään orientaatioviikolla.  

Syyskuu

• Jos harjoittelupaikkaa ei ole löytynyt syyskuun loppuun mennessä, opiskelija ottaa yhteyttä harjoittelun vastaavan opettajaan, joka auttaa opiskelijaa etsimään itselleen harjoittelupaikan. 

Loka-marraskuu

• Jokaisella opiskelijalla pitää olla varmistettu harjoittelupaikka 15.10.2024 mennessä. 

• Työpaikkaohjaajien koulutus. Opisto järjestää työpaikkaohjaajille koulutuksen, joka kestää 4-8 tuntia ja toteutetaan verkkokoulutuksena. Koulutuksen sisällöistä ja järjestämisestä vastaa harjoittelun vastaava opettaja.  

Joulukuu 

• Harjoittelun vastaava opettaja järjestää tapaamisen opiskelijan, harjoitteluohjaajan ja vastaavan opettajan välillä. Tapaamisessa käydään läpi harjoittelun tavoitteet, luodaan alustava aikataulu harjoittelulle ja allekirjoitetaan harjoittelusopimus opiston ja harjoittelupaikan kanssa.  

Tammikuu: orientaatio ja harjoittelun aloittaminen 

• Harjoittelun orientaatio järjestetään näyttöviikon aikana. Se pitää sisällään muun muassa seuraavat asiat: (1) Opiskelija asettaa itselleen harjoittelun henkilökohtaiset tavoitteet, eli tekee henkilökohtaisen osaamisen kerryttämissuunnitelman (HOKS) harjoittelua varten. (2) Opiskelija hankkii perustietoa harjoitteluseurakunnasta (esim. arvot, näky, strategia, missio, jäsenistön demografia sekä lyhyt katsaus seurakunnan historiaan).    

• Harjoittelu alkaa. Harjoittelun ensimmäinen viikko on ns. immersioviikko, jonka aikana opiskelijat ovat koko viikon mukana seurakunnan toiminnassa (ei opiskelua opistolla).  

• Harjoittelija ja työpaikkaohjaaja laativat koko harjoittelujaksolle aikataulu- ja sisältösuunnitelman (lomake B) 

Helmi-huhtikuu: harjoittelu

• Opiskelija on harjoittelussa työpaikkaohjaajan kanssa sovitulla tavalla ja aikataululla 16 tuntia viikossa. Opiskelija opiskelee Suomen teologisessa opistossa lukujärjestyksen mukaisesti tiistaista torstaihin. 

• Viikolla 9 on talviloma. Opiskelija voi halutessaan osallistua seurakunnan työhön tällä viikolla (esim. leirit), mutta tätä aikaa ei lasketa harjoittelun piiriin.

• Opiskelija tapaa viikoittain harjoitteluohjaajan ja käy hänen kanssaan läpi edellisen viikon asiat ja tapahtumat sekä tulevan viikon suunnitelman. Tämä tapaaminen kannattaa järjestää alkuviikosta.  

• Opiskelija osallistuu viikoittain harjoitteluryhmään, joka kokoontuu Teamsissa. Osallistuminen on pakollista. Vastaava opettaja johtaa ryhmän kokoontumisia.  

• Opiskelija viestii aktiivisesti harjoittelupaikan ja opiston välillä siltä varalta, että harjoittelun aikana ilmenee epäselvyyksiä tai ongelmia.  

Toukokuu

• Harjoittelun viimeisellä viikolla järjestetään tapaaminen harjoittelijan, harjoitteluohjaajan ja vastaavan opettajan välillä. Kyseisessä tapaamisessa harjoittelija arvioi omaa onnistumistaan yhdessä harjoitteluohjaajan ja vastaavan opettajan kanssa sekä vastaanottaa palautetta (suullinen ja kirjallinen arvio – Lomake C).  

• Harjoittelun päätyttyä opiskelija suorittaa harjoittelun lopputehtävän: opiskelija kirjoittaa itsereflektion omasta harjoittelustaan, missä hän peilaa omaa kokemustaan jonkin valitun kirjallisuuden kanssa (1-2 harjoittelun teemoihin sopivaa kirjaa, jotka valitaan yhdessä vastaavan opettajan kanssa). Lisäksi opiskelija arvioi omien tavoitteidensa toteutumista, sekä tuo esiin erilaisia havaintoja ja oppimisen prosesseja seurakunnan toiminnasta ja elämästä. Reflektio toteutetaan esseenä, jonka laajuus on 900-1500 sanaa. 

• Harjoitteluohjaaja antaa oman arviointinsa HAKA-prosessin tavoitteiden toteutumisesta. 

• Ennen lukuvuoden päättymistä keskustellaan syksyn harjoittelupaikasta ja sen hakemisprosessista.  

Harjoittelupaikan valinta

Opiskelijat aloittavat orientaatioviikolla harjoittelupaikan etsinnän. Tähän liittyen on hyvä muistaa seuraava:

• harjoittelupaikan tulee olla riittävän lähellä, jotta harjoittelu voidaan suorittaa Tampereelta käsin

• opiskelijat saavat orientaatioviikolla informaatiopaketin, jonka ohjeistuksen pohjalta he ottavat yhteyttä seurakuntiin

• kun seurakunta ilmoittaa opiskelijalle halukkuudestaan ottaa vastaan harjoittelija, samassa yhteydessä on määriteltävä, kuka harjoitteluohjaaja on ja miten hänet tavoittaa

• kun seurakunta on löydetty, vastaava opettaja ottaa yhteyttä harjoitteluohjaajaan, käy läpi harjoittelun periaatteet hänen kanssan, järjestää koulutuksen harjoitteluohjaajalle sekä sopii yhteisen aloituspalaverin joulukuulle.  Vastaava opettaja laatii harjoittelupaikan ja opiston välisen sopimuslomakkeen. Sopimus allekirjoitetaan ohjaajien kouluttamisen jälkeen joulukuussa kolmikantatapaamisen yhteydessä (harjoittelija, työpaikkaohjaaja ja harjoittelun vastaava opettaja).

Harjoitteluohjaajan koulutuksen sisällöt  

• harjoittelupaikan vastuut ja velvollisuudet 

• opiston vastuut ja velvollisuudet 

• opiskelijan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet 

• ohjauksen ja palautteen antaminen 

• oppimisen etenemisen seuranta  

• harjoittelijan arvioinnin kriteerit ja HAKA-prosessin tavoitteet  

• opiskelijalähtöinen perehdytys 

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOTT)

Harjoittelua ei voi korvata suoraviivaisesti aiemmalle työkokemuksella seurakunnassa, sillä harjoittelut liittyvät kiinteästi opiskelijan HAKA-prosessiin. Opiskelija voi kuitenkin saada luvan ahotoida harjoittelu, millä tarkoitetaan prosessia, jossa opiskelija osoittaa itse suunnittelemallaan tavalla ja keinoilla oman kypsyytensä suhteessa HAKA-prosessin tavoitteisiin ja osaamisensa suhteessa harjoittelun osaamistavoitteisiin. Ahotointimahdollisuutta anotaan kirjallisesti vastaavalta opettajalta. Anomuksesta tulee käydä ilmi, 1) millä perusteella opiskelijalle tulisi myöntää ahotointilupa, ja 2) millä keinoilla opiskelija on ajatellut todistaa kypsyytensä suhteessa HAKA-prosessin tavoitteisiin ja osaamisensa suhteessa harjoittelun tavoitteisiin. Kaikki anomukset käsittelee vastaavasta opettajasta, apulaisrehtorista ja rehtorista muodostuva kollegio, joka antaa päätöksensä asiassa viimeistään kolmen viikon päästä anomuksen vastaanottamisesta. Ahotoinnille annetaan lupa vain erittäin painavista syistä. Luvan saatuaan opiskelija valmistelee näytteen, jonka kautta hän pyrkii todistamaan kypsyytensä ja osaamisensa. Näytteet arvioi vastaava opettaja. 

Linkit lomakkeisiin

• Lomake A: Harjoittelijasopimus  

• Lomake B: Aikataulu- ja sisältösuunnitelma  

• Lomake C: Harjoittelijaohjaajan kirjallinen arvio harjoittelijasta ja harjoittelusta