Teologian opinnot (120 op) kurssikuvaukset

Ohessa on kuvaukset kaikista Teologian opinnot (120 op) -koulutuksen kursseista. Kunkin kurssin alla kuvataan ensin hankittavia tietoja ja sen jälkeen omaksuttavia taitoja. 

Orientaatiokurssit 

Teologia ja tutkimus (2 op)

Opiskelija tuntee teologian keskeiset oppiainealueet ja tutkimusmenetelmät sekä akateemisen kirjoittamisen periaatteet. Hän ymmärtää tieteellisen kielenkäytön ja lähdeviittaustekniikan merkityksen. Hän kykenee selittämään tutkimusprosessin eri vaiheet ja tietää, mitä plagiointi on. 

Opiskelija osaa etsiä ja käyttää tieteellistä kirjallisuutta, viitata lähteisiin asianmukaisesti sekä kirjoittaa rakenteeltaan eheän akateemisen esseen. Hän kykenee referoimaan ja lainaamaan tekstejä tutkimuseettisesti kestävällä tavalla.

Johdatus Raamattuun (2 op)

Opiskelija osaa hahmottaa Raamatun kertomukset osana yhtenäistä Jumalan valtakuntaan liittyvää kertomusta. Hän osaa nimetä Israelin historian pääkohdat ja vuosiluvut sekä sijoittaa ne laajempaan historialliseen kontekstiin. Opiskelija osaa kuvata Raamatun rakenteen (kirjojen järjestys, kirjakokonaisuudet) sekä kertoa protestanttisen, katolisen ja heprealaisen kaanonin (Tanak) yhtäläisyyksistä ja eroista. Hän ymmärtää Raamatun käännösten ja Raamatun alkutekstin välisen eron sekä tietää Raamatun käännösperiaatteista.

Opiskelija osaa käyttää johdanto-opillisia apuvälineitä tutkiessaan Raamattua.

Raamattu ja eksegetiikka

Toora, Profeetat ja Kirjoitukset (4 op)

Opiskelija osaa kertoa Tooran, Profeettojen ja Kirjoitusten johdanto-opillisista asioista, kirjallisuudenlajeista ja historiallisesta kontekstista. Hän ymmärtää Tooran luonteen lakina, viisautena ja eettisenä ohjeena. Hän osaa kuvata liittoteologiaan (patriarkat, eksodus, liiton tekeminen, liiton siunaukset ja kiroukset), temppelikulttiin, rituaaleihin ja rituaaliseen puhtauteen sekä Vanhan testamentin messiasodotukseen liittyviä asioita. Lisäksi opiskelijalla on ymmärrys siitä, miten Vanhan testamentin väkivaltaisuuteen liittyvää kysymystä voidaan käsitellä. 

Opiskelija osaa analysoida Vanhan testamentin tekstejä niiden historiallisessa ja teologisessa kehyksessä ja tulkita tekstejä kanonisesti.

Evankeliumit ja Jeesus (4 op)

Kurssilla opiskelija perehtyy synoptisten evankeliumien ja Johanneksen evankeliumin johdanto-oppiin, kirjallisuudenlajeihin sekä niiden maantieteelliseen, historialliseen ja kirjalliseen kontekstiin. Opiskelija saa kokonaiskuvan Jeesuksen ajan messiasodotuksista, Jeesuksen opetuksista ja vertauksista sekä hänen suhteestaan rituaaliseen puhtauteen ja aikansa uskonnollisiin käytäntöihin. Kurssi tarkastelee evankeliumia myös sosiologisena ilmiönä, Jeesuksen ylösnousemusta teologisena ja historiallisena kysymyksenä sekä historiallisen Jeesuksen tutkimuksessa käytettyjä metodeja ja synoptisten evankeliumien lähdeteorioita.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa lukea evankeliumeja sekä horisontaalisesti historiallisessa kontekstissaan että vertikaalisesti teologisena todistuksena. Opiskelija kykenee vertailemaan synoptisten evankeliumien paralleelitekstejä, hyödyntämään narratologiaa tulkintamenetelmänä ja käyttämään kriittisesti kommentaareja. Lisäksi opiskelija osaa hyödyntää keskeisiä sähköisiä työkaluja (kuten StepBible, Logos ja Accordance) eksegeettisen työskentelyn tukena ja soveltaa oppimaansa vastuullisesti teologisessa ajattelussa ja opetuksessa.

Apostolien teot, kirjeet ja Ilmestyskirja (4 op)

Kurssilla opiskelija perehtyy Apostolien tekojen, Uuden testamentin kirjeiden ja Ilmestyskirjan johdanto-oppiin sekä näiden kirjojen keskeisiin kirjallisuudenlajeihin. Kurssi jäsentää varhaisen kristinuskon syntyä hellenistis-roomalaisessa maailmassa, sen maantieteellistä ja historiallista viitekehystä sekä Paavalin henkilöhistoriaa ja elämän kronologiaa. Kurssin jälkeen opiskelija osaa kuvata apostoli Paavalin elämää ja teologista ajattelua sekä tuntee Paavali-tutkimuksen pääkeskustelut (vanha ja uusi perspektiivi, Paavali juutalaisuudessa, apokalyptinen Paavali). Opiskelija tutustuu Uuden testamentin kirjeiden tilannesidonnaisuutta ja koherenssia koskevaan keskusteluun, kirjeiden pseudonyymisyyttä koskeviin kysymyksiin sekä varhaisen kristologian muotoutumiseen. Lisäksi kurssilla käsitellään eettisiä ja yhteiskunnallisia teemoja, kuten orjuutta, osana 

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa perustella Uuden testamentin kirjeiden tulkintoja tekstien tilannesidonnaisuuden ja koherenssin näkökulmista. 

Raamattu ja Raamatun tulkinta (4 op)

Opiskelija perehtyy Raamatun kaanonin muodostumiseen, erityisen ja yleisen ilmoituksen käsitteisiin sekä Raamatun inspiraatioon ja luotettavuuteen liittyviin kysymyksiin. Opiskelija ymmärtää Jumalan ilmoituksen ankkuroitumisen historialliseen tilanteeseen ja tutustuu progressiivisen ilmoituksen ja akkommodaation käsitteisiin sekä deskriptiivisen ja preskriptiivisen kielen eroihin teologisesti vastuullisen lukemisen osana. 

Opiskelija tuntee eksegetiikan ja hermeneutiikan määritelmät, osaa kertoa niin sanotun hermeneuttisen kehän tarpeellisuudesta sekä ymmärtää, mistä strukturalistisissa ja poststrukturalistisissa hermeneuttisissa lähestymistavoissa on kyse. Lisäksi osaa kertoa Raamatun kirjallisuudenlajien ja historiallisen ja kirjallisen kontekstin merkityksestä Raamatun tulkinnassa. 

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa sanoittaa oman raamattukäsityksensä tietoisesti ja perustellusti. Hän kykenee tunnistamaan deskriptiivisen ja preskriptiivisen kielen ja perustelemaan tulkintojaan kirjallisuudenlajin ja kontekstin avulla.

Profeettakirjallisuus (4 op)

Opiskelija perehtyy Vanhan testamentin profeettakirjallisuuteen historiallisena, kanonisena ja teologisena ilmiönä. Kurssi käsittelee aikaisempia ja myöhempiä profeettoja sekä erityisesti Jesajan, Jeremian, Hesekielin, Hoosean, Sakarjan ja Danielin kirjoja niiden historiallisessa ja teologisessa kontekstissa. Opiskelija tutustuu profeettojen keskeisiin teemoihin, kuten Jumalan vanhurskauteen ja liiton vaatimuksiin, messiasodotukseen, uuteen liittoon ja uuteen temppeliin, maan ja jäännöksen teologiaan sekä pakanakansojen ja liiton jäsenyyden kysymyksiin. Lisäksi tarkastellaan profeettojen eettistä sanomaa ja sen merkitystä Israelin ja varhaisen juutalaisuuden itseymmärrykselle.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tulkita profeetallisia tekstejä historiallisesti, kanonisesti ja teologisesti perustellulla tavalla.

Eksegetiikan metodologia (4 op)

Opiskelija perehtyy raamatuntutkimuksen keskeisiin eksegeettisiin menetelmiin, erityisesti historiallis-kieliopillis-kontekstuaaliseen lähestymistapaan. Kurssi esittelee myös ns. korkeamman kritiikin menetelmiä sekä niiden tavoitteita ja rajoja. Opiskelija syventää ymmärrystään semantiikasta, sanojen merkityksen muodostumisesta ja muuntumisesta historian kuluessa, diskurssianalyysista ja tulkintahistoriasta. Kolossalaiskirje toimii keskeisenä tapausesimerkkinä, jonka kautta eksegeettisiä menetelmiä harjoitellaan käytännössä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa historiallis-kieliopillis-kontekstuaalista menetelmää itsenäisessä raamatuntulkinnassa. Hän kykenee tekemään käännösvertailuja, diskurssianalyyseja ja sanatutkimuksia sekä liittämään eksegeettiset havainnot teologiseen tulkintaan. Opiskelija osaa käyttää kommentaareja ja sähköisiä apuvälineitä tarkoituksenmukaisesti ja kriittisesti sekä arvioida eri tulkintavaihtoehtoja tieteellisesti perustellulla tavalla.

Genesis (4 op)

Opiskelija perehtyy Alkujen kirjan (Gen 1-11) kirjallisuudenlajiin ja kertomuksiin osana muinaisen Lähi-idän kulttuurista jokea (John Walton) ja Tooraa. Sen aikana käsitellään sekä tekstin itsensä että modernin Raamattu-keskustelun kannalta tärkeitä teemoja, kuten luominen ja evoluutio, historiallinen Adam, Imago Dei, ihmisen tehtävä luomakunnassa, avioliitto sekä Jumalan rauha ja väkivalta. Lisäksi pohditaan Alkujen kirjan hämmentävien tekstien (esim. Jumalan pojat ja ihmisten tyttäret, vedenpaisumus ja Baabelin torni) tulkintaa ja teologista merkitystä. Opiskelija oppii hahmottamaan, miten nämä tekstit rakentavat raamatullista maailmankuvaa ja miten ne voivat edelleen puhua omana aikanamme. 

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tulkita Genesiksen alkukertomuksia kirjallisesti, historiallisesti ja teologisesti perustellulla tavalla sekä käsitellä hämmentäviä ja kysymyksiä herättäviä tekstejä rakentavasti seurakunnallisessa opetuksessa ja keskustelussa.

Systemaattinen teologia ja kirkkohistoria

Soteriologia: Pelastuksen näkökulmia (4 op)

Opiskelija perehtyy kristillisen pelastusopin keskeisiin teemoihin ja käsitteisiin. Kurssi käsittelee pelastuksen periaatteita ja laajuutta, teologista antropologiaa (Imago Dei ja ihmisen konstituutio), synnin ja pahan problematiikkaa osana kristillistä maailmankuvaa sekä vanhurskauttamisen, ordo salutis  ajattelun ja erilaisten sovitusteorioiden teologisia perusteita. Lisäksi tarkastellaan evankeliointia sen teologisista ja missiologisista lähtökohdista sekä kontekstualisoinnin teoriaa ja käytäntöä osana kirkon ja seurakunnan tehtävää muuttuvissa kulttuurisissa ympäristöissä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kontekstualisoida pelastuksen sanoman erilaisiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tilanteisiin teologisesti perustellulla tavalla. Hän kykenee sanoittamaan evankeliumin ymmärrettävästi ja vastuullisesti erilaisille kohderyhmille sekä arvioimaan evankeliointiin ja missioon liittyviä käytäntöjä pelastusopin keskeisten näkökulmien valossa.

Reformaation teologia: taistelusta tunnustuksiin (4 op)

Opiskelija perehtyy reformaation historialliseen ja teologiseen kehitykseen sekä länsimaisten tunnustuskuntien muotoutumiseen. Kurssi tarkastelee katolisen kirkon identiteetin muotoutumista reformaation kontekstissa sekä tunnustuksellisen (opillisen) teologian syntyä ja merkitystä kirkon itseymmärrykselle. Opiskelija tutustuu keskeisiin reformaation teemoihin, kuten perisyntioppiin, vapaan tahdon kysymykseen (uskonnonfilosofia), vanhurskauttamiseen ja armon teologiaan. Lisäksi käsitellään sakramenttiteologian ja kirkollisten toimitusten teologian syntyä ja niiden merkitystä kristillisessä traditiossa sekä ekumeniikan historiallisia ja teologisia perusteita.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa reformaation vaikutukset kirkon oppiin, käytäntöihin ja kirkkokuntien välisiin suhteisiin. Hän kykenee tarkastelemaan tunnustuksellisia eroja ja yhtäläisyyksiä teologisesti perustellulla tavalla sekä soveltamaan ekumeenista ajattelua kirkkojen välisessä vuoropuhelussa. Opiskelija osaa arvioida reformaation keskeisiä opillisia kysymyksiä osana nykyteologista keskustelua ja kirkollista toimintaa.

Jumala ja Kristus (4 op)

Kurssilla opiskelija perehtyy kristologian keskeisiin teemoihin sekä Kristusta koskevan teologisen ajattelun historiallisiin ja ajankohtaisiin näköaloihin. Kurssi käsittelee kristologian globaaleja suuntauksia ja kontekstuaalisia painotuksia sekä kolminaisuusoppia ja Jumala-oppia osana kirkon uskon ydintä. Opiskelija saa kokonaiskuvan siitä, miten Jumalaa ja Kristusta koskeva teologia on muotoutunut ja miten sitä tulkitaan ja sanoitetaan nykyteologisessa keskustelussa ja kirkon elämässä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa Jumala- ja Kristus-opin keskeisiä näkökulmia teologisesti perustellun saarnan laatimiseen ja pitämiseen (ns. teologinen saarna). Hän kykenee muotoilemaan liturgisia rukouksia, jotka heijastavat kolminaisuusoppia ja kristologista ymmärrystä, sekä yhdistämään systemaattisen teologian sisällöt luontevasti seurakunnan jumalanpalveluselämään ja opetukseen.

Pneumatologia (4 op)

Opiskelija perehtyy Pyhää Henkeä koskevan teologian keskeisiin sisältöihin sekä pneumatologian raamatullisiin, historiallisiin ja systemaattisiin lähtökohtiin. Kurssilla tarkastellaan myös demonologian ja angelologian perusteita sekä karismaattisuutta teologisena, historiallisena ja käytännöllisenä ilmiönä. Suhteessa karismaattisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota erilaisten ilmiöiden arvioimiseen sekä terveiden ja vastuullisten toimintamallien rakentamiseen seurakunnassa. Hengellisten ilmiöiden ja käytäntöjen arvioinnissa hyödynnetään sosiaalitieteiden näkökulmia.

Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee praksiksen arvioinnin perusteet ja kykenee opettamaan karismaattisuutta rakentavasti ja vastuullisesti erilaisissa seurakunnallisissa ja koulutuksellisissa yhteyksissä. Opiskelija osaa edistää Pyhän Hengen työhön liittyvää ymmärrystä tavalla, joka tukee seurakunnan hengellistä kasvua ja turvallisia toimintakäytäntöjä.

Kristinuskon historia (4 op)

Opiskelija saa kokonaiskuvan kristinuskon historiasta kontekstuaalisesti tarkasteltuna antiikista nykyaikaan. Kurssi painottaa yksilöiden, yhteisöjen ja liikkeiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa sekä tarkastelee historian kulkua poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden valossa. Opiskelija perehtyy siihen, miten kristinusko on vuorovaikuttanut ympäröivien kulttuurien, valtajärjestelmien ja yhteiskunnallisten muutosten kanssa ja miten nämä tekijät ovat vaikuttaneet oppiin, käytäntöihin ja kirkollisiin rakenteisiin.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa historian sekä tietona että metodina. Hän kykenee analysoimaan kristinuskon historian ilmiöitä kriittisesti, hyödyntämään historiallista kontekstia tulkinnan apuna ja arvioimaan menneisyyden tapahtumien merkitystä nykykirkon ja teologian kannalta. Opiskelija osaa käyttää historiallista ajattelua teologisen ymmärryksen syventämiseen sekä kirkollisen ja yhteiskunnallisen todellisuuden jäsentämiseen.

Kristillinen etiikka (4 op)

Opiskelija perehtyy kristillisen etiikan keskeisiin perusteisiin ja eettisen ajattelun teologisiin lähtökohtiin. Kurssi esittelee keskeiset etiikan teoriat ja niiden hyödyntämisen kristillisessä kontekstissa sekä tarkastelee, miten eettisiä ratkaisuja rakennetaan johdonmukaisen argumentaatiologiikan avulla. Opiskelija oppii ymmärtämään kristillisen etiikan suhdetta Raamattuun, teologiaan ja seurakunnan elämään sekä ajankohtaisiin moraalisiin kysymyksiin.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa rakentaa ja arvioida eettisiä argumentteja selkeästi ja perustellusti. Hän kykenee soveltamaan kristillisen etiikan periaatteita konfliktien ratkaisemiseen seurakunnassa ja muissa yhteisöissä sekä ilmaisemaan näkemyksensä rakentavasti ja vastuullisesti erilaisissa keskustelu- ja päätöksentekotilanteissa.

Käytännöllinen teologia

Jumalanpalveluksen teologia ja käytännöt (4 op)

Opiskelija perehtyy jumalanpalveluksen teologisiin, kulttuurisiin ja toiminnallisiin ulottuvuuksiin. Kurssi käsittelee jumalanpalveluksen draaman kaarta, liturgiaa ja keskeisiä toimintoja sekä jumalanpalveluksen merkitystä seurakunnan hengellisenä ja yhteisöllisenä keskuksena. Opiskelija saa kokonaiskuvan jumalanpalveluksen viikkotason suunnittelusta, johtamisesta ja toteuttamisesta sekä siitä, miten teologia, käytäntö ja konteksti liittyvät toisiinsa jumalanpalveluselämässä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa jumalanpalveluksia teologisesti ja käytännöllisesti perustellulla tavalla. Hän osaa osaa johtaa rukousta (esim. vapaa rukous, Herran siunaus, Isä meidän) ja kykenee toimimaan luontevasti ja vastuullisesti erilaisissa jumalanpalvelustilanteissa (esim. syntien tunnustaminen, uskontunnustus, kolehti). Opiskelija osaa rakentaa ja johtaa jumalanpalvelustiimejä sekä käyttää jumalanpalvelustekniikkaa (mikrofoni, äänentoisto, ProPresenter).

Jumalanpalvelus yhteisöllisenä kohtaamisena (4 op)

Opiskelija syventyy jumalanpalveluksen ymmärtämiseen yhteisöllisenä ja kokonaisvaltaisena kohtaamisena, jossa teologia, vieraanvaraisuus ja seurakunnan visio kohtaavat. Opiskelija oppii, miten kirkkovuosi, vuosittainen työn ja loma-aikojen rytmi sekä seurakunnan visio ja strategia näkyvät jumalanpalvelusten vuositason suunnittelussa. Tämän lisäksi jumalanpalvelusta tarkastellaan palveluprosessina ja mietitään, miten erilaisia teemajumalanpalveluksia (esim. perhejumalanpalvelus, kastejumalanpalvelus, ehtoollisjumalanpalvelus, partiojumalanpalvelus, Israel-tilaisuus) voidaan toteuttaa osana seurakunnan opetusta, johtamista ja strategista kokonaisuutta.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella jumalanpalveluselämää vuositasolla. Hän kykenee toimittamaan kasteen ja ehtoollisen teologisesti ja käytännöllisesti vastuullisella tavalla sekä johtamaan rukouspalvelua. Opiskelija osaa toimia joustavasti ja rauhallisesti yllättävissä jumalanpalvelustilanteissa sekä rakentaa jumalanpalveluksia, jotka vahvistavat osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hengellistä kasvua.

Hengellinen kasvatus ja ohjaus (4 op)

Opiskelija perehtyy hengellisen kasvatuksen ja ohjauksen teologisiin, psykologisiin ja käytännöllisiin perusteisiin. Kurssi käsittelee sielunhoidon peruskysymyksiä, ihmisen psykologista ja uskon kehitystä (mm. Piaget, Fowler), spiritualiteettia sekä opetuslapseusajattelua seurakunnan kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan jatkohoitotarpeen tunnistamista ja hoitoon ohjaamista sekä turvallisen toiminnan periaatteita seurakunnassa. Opiskelija saa kokonaiskuvan siitä, miten hengellinen kasvu, hyvinvointi ja vastuullinen seurakuntatoiminta liittyvät toisiinsa.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käydä hengellisiä keskusteluja kuuntelevalla ja ohjaavalla tavalla sekä tunnistaa tilanteita, joissa tarvitaan jatkohoitoon ohjaamista. Hän kykenee laatimaan seurakunnan kasvatussuunnitelman ja turvaohjeen sekä soveltamaan hengellisen kasvatuksen ja ohjauksen periaatteita erilaisissa seurakunnallisissa toimintaympäristöissä. Opiskelija osaa toimia eettisesti, turvallisesti ja ihmisen kokonaisvaltaisen kasvun huomioivalla tavalla hengellisenä ohjaajana.

Tekstiä selittävä saarna (4 op)

Opiskelija perehtyy tekstiä selittävän saarnan teologisiin ja homileettisiin perusteisiin. Kurssi käsittelee saarnaprosessia tekstistä saarnaan ja tekstiä selittävän saarnan rakennetta. Opiskelija tutustuu tarinoiden mahdollisuuksiin ja sudenkuoppiin, parannuksenteon ja evankeliumin teologiseen merkitykseen sekä saarnan sovellukseen ja haasteeseen. Lisäksi hän oppii saarnaamaan Vanhaa testamenttia vastuullisesti, osaa johtaa kuulijansa Jumalan läsnäoloon (rukous, ehtoollinen, rukouspalvelu) sekä kykenee kertomaan itsestään ja roolistaan saarnaajana (logos–eetos–paatos, oma opetusfilosofia).

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa analysoida saarnatilannetta viestinnän, sisällön ja kohderyhmän näkökulmista. Hän kykenee kirjoittamaan, pitämään ja arvioimaan tekstiä selittäviä saarnoja sekä suoriutumaan spontaanista hengellisestä puheesta. Opiskelija osaa suunnitella saarnasarjoja ja soveltaa oppimaansa seurakunnan jumalanpalvelus- ja opetustilanteissa teologisesti, pedagogisesti ja pastoraalisesti perustellulla tavalla.

Minä ja kirkkomme (4 op)

Opiskelija perehtyy vapaan kristillisyyden historiaan Suomessa sekä Suomen Vapaakirkon ja Helluntaikirkon tunnustuksiin ja yhdyskuntajärjestyksiin. Kurssi käsittelee yleisen pappeuden teologiaa sekä keskeisiä ekklesiologisia kysymyksiä, kuten seurakunnan rajapintaa, jäsenyyttä, kirkon tunnusmerkkejä ja virkakäsitystä. Opiskelija saa kokonaiskuvan siitä, miten historialliset, teologiset ja organisatoriset tekijät muovaavat vapaan kristillisyyden identiteettiä ja kirkollista itseymmärrystä nykypäivän Suomessa.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käyttää Suomen Vapaakirkon yhdyskuntajärjestystä käytännöllisesti ja tarkoituksenmukaisesti seurakunnallisissa tilanteissa. Hän kykenee sanoittamaan oman kirkkokuntaidentiteettinsä teologisesti perustellulla ja reflektiivisellä tavalla.

Johtaminen ja viestintä (4 op)

Opiskelija perehtyy seurakunnan johtamisen ja viestinnän keskeisiin periaatteisiin vapaan kristillisyyden kontekstissa. Kurssi käsittelee vapaaehtoisten johtamista, seurakunnan hallintoa ja johtamisrakenteita sekä seurakunnan sisäistä ja ulkoista viestintää. Opiskelija saa kokonaiskuvan siitä, miten johtaminen, organisaatiot ja viestintä tukevat seurakunnan perustehtävää, osallisuutta ja kestävää toimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa seurakunnallista viestintää tavoitteellisesti ja kohderyhmälähtöisesti. Hän kykenee laatimaan viestintäsuunnitelman, toimimaan vapaaehtoisten johtajana ja soveltamaan perusjohtamisen taitoja käytännön seurakuntatyössä. Opiskelija osaa arvioida viestinnän ja johtamisen toimivuutta sekä kehittää niitä seurakunnan tarpeita ja strategisia tavoitteita tukevalla tavalla.

Palvelu ja vaikuttaminen yhteiskunnassa (4 op)

Opiskelija ymmärtää diakoniatyön periaatteet, seurakunnan ja yhteiskunnan rajapinnassa toimimisen sekä verkostojen merkityksen. Hän tuntee keskeisiä yhteiskunnallisia toimijoita ja tukikanavia sekä hahmottaa seurakunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mahdollisuudet.

Opiskelija osaa suunnitella ja jäsentää hankkeita, rakentaa yhteistyöverkostoja sekä esitellä toimintamalleja selkeästi ja vaikuttavasti pitching-tyyppisissä tilanteissa.

Missio Dei (4 op)

Opiskelija perehtyy Missio Dei  käsitteeseen ja sen raamatullisiin sekä teologisiin perusteisiin. Kurssi tarkastelee Jumalan valtakunnan raamatullista tematiikkaa ja opetuslapseutta osana Jumalan kokonaisvaltaista missiota maailmassa sekä evankelioinnin ja lähetystyön teologista merkitystä. Lisäksi kurssilla käsitellään kontekstualisoinnin perusideaa ja nostetaan esiin käytännön esimerkkejä siitä, miten evankeliumi kohtaa erilaisia kulttuurisia, sosiaalisia ja hengellisiä konteksteja. Opiskelija saa kokonaiskuvan kirkon ja seurakunnan tehtävästä Jumalan mission osana.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa evankelioida. 

Hengellinen ja ammatillinen kasvu (4 op)

Opiskelija syventää ymmärrystään hengellisestä elämästä, itsestään ja ammatillisesta identiteetistään seurakunta- ja kristillisen työn kontekstissa. Kurssi käsittelee psykologista turvallisuutta ja yleistä elämänhallintaa. Opiskelija saa teoreettista ja kokemuksellista pohjaa oman hengellisen ja ammatillisen kasvun reflektointiin sekä ryhmässä tapahtuvaan oppimiseen. Vapaakirkolliset opiskelijat osallistuvat kurssin myötä Suomen Vapaakirkon työntekijän valtakirjaprosessiin. 

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja säädellä omaa toimintaansa, tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä vastaanottaa palautetta ja kritiikkiä rakentavasti. Hän kykenee osallistumaan psykologisesti turvallisiin ryhmäkeskusteluihin ja hyödyntämään ryhmäkeskustelutaitojaan erilaisissa työ- ja oppimistilanteissa. Opiskelija osaa soveltaa työnhakutaitoja käytännössä ja jäsentää omaa kutsumustaan, osaamistaan ja ammatillista suuntaansa osana hengellistä ja kokonaisvaltaista kasvuprosessia.

Harjoittelu (8 op)

Opiskelija ymmärtää seurakunnan missionaalisen tehtävän ja osaa tarkastella sen elinvoimaisuutta sekä teologisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Hän hahmottaa seurakunnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, sidosryhmiä ja verkostoja sekä tuntee seurakunnan päätöksenteon ja taloushallinnon perusperiaatteet. Opiskelija tuntee työelämän pelisäännöt ja eettiset lähtökohdat, ymmärtää työntekijän roolin seurakunnassa sekä seurakunnan kulttuurin ja teologiset linjaukset. Lisäksi hän saa kokonaiskuvan sielunhoitoprosessista osana seurakunnan perustehtävää.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa toimia tavoitteellisesti ja vastuullisesti seurakunnan työyhteisössä. Hän kykenee seuraamaan ja raportoimaan työaikaansa, reflektoimaan omaa toimintaansa sekä arvioimaan ja kehittämään omaa osaamistaan. Opiskelija osaa integroida saarnan ja muun hengellisen työn paikalliseen kontekstiin, käyttää seurakunnan toiminnanohjausjärjestelmiä (esim. Sense) sekä toimia rakentavasti yhteistyössä työntekijöiden, vapaaehtoisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Raamatussa ja yhteiskunnassa (4 op)

Opiskelija perehtyy sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta koskeviin raamatullisiin, teologisiin ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin. Kurssi käsittelee sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden peruskäsitteitä, seksuaalivähemmistöjä, transsukupuolisuutta sekä ruumiillisuuden teologiaa. Opiskelija tutustuu Vanhan ja Uuden testamentin keskeisiin teksteihin sukupuolisuudesta perheen ja seurakunnan kontekstissa sekä eletyn teologian (lived theology) näkökulmaan, jossa teologiaa tarkastellaan ihmisten arjen kokemusten kautta.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa käydä rakentavaa ja kunnioittavaa dialogia sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta koskevista kysymyksistä seurakunnallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Hän kykenee analysoimaan erilaisia näkökulmia loogisesti, rakentamaan perusteltuja argumentteja raamatullisen ja teologisen tiedon pohjalta sekä arvioimaan kriittisesti omia ja muiden esittämiä tulkintoja. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa keskusteluissa ja opetustilanteissa tavalla, joka tukee ymmärrystä, vuoropuhelua ja vastuullista seurakuntatyötä.

Erikoistavat opinnot

Raamatun alkukielet: kreikka ja heprea (20 op)

Opiskelija perehtyy Uuden testamentin kreikan ja Vanhan testamentin heprean perusteisiin, mukaan lukien ääntämiseen, keskeiseen sanastoon sekä nomini- ja verbimuotoihin. Kurssi käsittelee perussyntaksia, infinitiivien ja partisiippien käyttöä sekä kielen rakenteita siten, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva kielten toiminnasta. Tavoitteena on saavuttaa sellainen kielellinen ymmärrys, joka mahdollistaa eksegeettisen työskentelyn apuvälineitä hyödyntäen.

Erikoistavat opinnot suoritettuaan opiskelija kykenee käyttämään sanakirjoja, kielioppeja ja sähköisiä apuvälineitä tekstin ymmärtämisen ja tulkinnan tukena sekä soveltamaan kielitaitoaan eksegeettisessä työskentelyssä. 

Lapsi- ja nuorisotyön opinnot (20 op)

Kuvaus tulossa.

Kansainvälisen työn ja lähetystyön opinnot (20 op)

Kuvaus tulossa.